DeiDeiDemonini 2v!

Demoni rakkahani täyttää tänään 2v!
Onnea muruselle!

Varmaan ihan syntymäpäivien kunniaksi, neiti koira oli aamulla rähisemättä naapurin vinttikoiralle joka sattui alaovella vastaan ja Nellille (Armaan siskolle joka oli viikonlopun vierailulla) ei myöskään tarvinnut rähistä. Vaikka vielä aamusella tyttöset näkivät toisensa, ja Nelli ilmoitti kovaan ääneen, ettei vieläkään pidä Demistä. Nellin vierailusta lisää myöhemmin tänään, sitten kun saan kuvat siirrettyä kotona koneelle ja aikaa kirjoitella enemmän. 

Ihana aurinko!

Koska viime aikoina on kaikki harrastukset aika pitkälti pyörineet agilityn ympärillä, perjantaina päätimme että nyt tehdään jotain ihan muuta! Suuntasimme aavarannalle, jäälle auringon paisteeseen kävelemään. Tällä kertaa varasin Armaalle päälle vaatteet, jotka ei kastu vaikka päädyttäisiinkin taas jonnekkin hankeen rämpimään! 

Demiä varten mukaan oli otettu uusi narupallo, joka on Demin ehdoton lemppari leluista, sitä neitikoira hakikin ihan intopinkeä hangesta. Armas tyytyi katsomaan touhua vierestä ja pysytteli polulla. 

Pian huomasin erään saaren rannassa kiviä, jotka pilkottivat lumen alta, noh siitähän se ajatus sitten lähti, miun oli _pakko_ saada kuvia kun koirat poseeraisi noilla kyseisillä kivillä. Eikun sitten kahlaamaan polulta rantaa päin, lunta oli vielä mukavasti yli polven ja matkaa kiville joku 50m. Eikun rämpimään. Armas katsoi hetken ja näytti tuumaavan juu hän ei tule, Demi puolestaan rämpi hyvin mielissään edellä, kyllähän se Armaskin sitten lopulta perässä tuli, kun huomasi, että hanki kantaa sitä, eikä sen tarvinnutkaan rämpiä umpihangessa. 

                              
Kyllä kannatti rämpiä, muutaman ihan passelin otoksen sain otetuksi, jopa tolla mun vanahalla pokkarilla! 

Kiviltä jatkettiin sitten matkaa, ja löydettiin saaren läpi menevä polku, joka tallattiin sinne joskus kk sitten, liekkö metän elukat ruenna sitä käyttää, kun polku oli tosi hyvin tamppaantunut, mutta ihmisisen jättämiä jälkiä siitä ei kyllä hahmottanut, noh ota ja tiedä. 

Parin tunnin jää seikkailun jälkeen koirat olivat silmiin nähden poikkeuksellisen rauhallisia! Illasta Demi lähti Heidin mukaan Karsikkoon, kun Kati tuli minun luo yökyläilemään, niin Armas sai sitten viettää hoitotätin kanssa kahdestaan laatuaikaa. Aluksi Armas ottikin ilon irti, mutta illasta ukko oli harvinaisen vaisu ja poissa oleva, liekkö ikävä Demiä ja Heidiä sitten tullut.

Demikin oli ollut kiltisti Karsikossa, minkä nyt oli aluks ollu hyvin hämillään ja sitten vahtinut Heidiä ihan koko ajan, ja yöllä oli pitänyt vahti haukkua antaa (mitä kotona ei tee!) kun oli kuulunut alaoven ääni. 

Lauantai aamuna kun Demi sitten tuli kotiin, ei ollut riemulla rajaa kun kaksikko näki jälleen toisensa! Ei mahoton sitä rallia kun painovat menee, loppu taas miun kaksiosta neliöt kesken! On niistä vaan tullut tosi riippuvaisia toisistaan.

13.3 Armas tekee sitä minkä parhaiten osaa!

Kuten arvata saattaa, agilitystähän tässä bloggauksessa on kyse! 

Oli minun vuoroni vetää treenit, perjantaina kun kentällä pyörähdin, se oli umpi jäässä, joten olin varautunut sunnuntaina siihen että kenttä on edelleen jäässä ja minulla oli mukana vaan muutama hypytön pätkä, noh kenttä kuitenkin oli niinkin hyvässä kunnossa, että päätin soveltaa vielä viime hetkellä jonkun radan tyngän! 

Armas antoi ekalla kierroksella omaa varmaa suoritustaan, minkä nyt keinulla oikaisi, ja jätti jälkimmäisen kontaktin ottamatta. Myönnettäköön keinu oli sijoitettu todella tökerösti tuolla radalla. Noh uusinta yrityksellä otti myös jälkimmäisen kontaktin!

Toisella kierroksella Armas sitten kiehahti niin paljon, että tuli enenpi virhetä, mutta hauskaahan myö vaan kentälle tultiin pitää joten, en nyt mitään 10 suoritusta siltä enää siinä vaiheessa vaatinutkaan. 

Kuten kuvista huomaa, hauskaa Armaalla tuntui olevan :D 


Lopuksi myös Demi pääsi kentälle, tällä kertaa otin vaan paria hyppyä sillä, ekana yksittäisenä, sitten kahden sarjaa. Tiesi kanssa eläjät kertoa, että Demi oli hypännyt sarjan myös sillä välillä omia aikojaan kun minä kävin niistämässä nenäni, jotenka taitaa se ihan touhusta tykätä. 

Lopuksi myös kokeiltiin ekan kerran maxi rimoja, kun tähän asti oltiin menty medi rimoilla. Yksittäinen este meni, mutta kahden sarjalla pudotti jälkimmäisen. Loppuun otin sitten vielä medi sarjan, että jäi ns. hyvä mieli koiralle. Ekaa kertaa myös kokeilin ihan ohjata Demiä, että en vaan mennyt toisella puolen ja kutsunut, vähän neiti ihmetteli että pitääkö sen nyt juosta miun vieressä vai esteen yli, mutta kyllä se sitten hokas jopa esteenkin yli mennä! Siihen oli hyvä lopettaa. 

Agikuvat (c)Pilvi H, KIITOS!

12.3 Mätsärit

Lauantaina puolen päivän jälkeen pakkasimme koirat autoon ja suuntasimme nenämme kohti keskustaan, määränpäänä oli mehtimäen parkkihalli! Mätsäreihin siis suuntasimme!

Noh haukkuminen odotetusti alkoi jo autosta koiran ulos saatua, kun näki muutaman puudelin heti auton edessä, yllätyksekseni haukku ei yltynyt raivokkaaksi rähinäksi, vaan loppui /vaihtui ulina-kiljumiseen muutaman "anna olla" karjaisun jälkeen! Nyt vasta on alkanut sanallinen kielto menemään läpi, ennen meni ihan kuuroille korville. Armas oli myös mukana katsomassa meininkejä.

Seuraamme liittyi ennen parkkihalliin menoa faaraokoira Casper, joka oli Demille ennestään tuttu, joten sille ei tarvinnut haukkua. Mätsärit olivat hallin kolmannessa kerroksessa, valitsimme suosiolla, että kuljemme parkkihallin liuskoja pitkin ylimpään kerrokseen, emmekä tuppaa ahtaaseen käytävään jossa oli turhankin suuri riski päästä kosketuksiin vieraiden koirien kanssa.

Parkkihallin kerrosten välillä oli eräänlaisia ritilä rappusia, mulla oli jotenkin kutina, ettei Demi olisi välttämättä sellaisiin tottunut, ja arvaus osuikin nappiin siinä määrin, että Demi teki täyden stopin kun nousin portaille. Noh hetken empimisen jälkeen neiti koira kuitenkin luotti minuun ja suvaitsi nousta rappuset, kaikki jalat erisuuntiin osoittaen kun vähän jännitti. Seuraavat rappuset menikin sitten ihan ongelmitta. 

Kolmanteen kerrokseen päästyä, haukkumiseksihan se meni kun jonoteltiin ilmottautumis jonossa, koiria oli PALJON, mutta vieläkin yllätyin sitä kuinka haukku oli muuttunut, siihen nähen mitä koira oli pari vko sitten Juuassa, siellä haukkui hampaat irvessä kaikille, nyt "vaan" haukahteli vähän joka suuntaan, mutta ei samalla lailla "seonnut"! 

Sisällä seuraamme liittyi myös tolleri Potsi, sekä sakemanni Riiviö. Nämä kun oli saatu haisteltua niin niillekkään ei tarvinnut enää haukkua. Käväistiin vielä porukalla pihalla, ja jätettiin Armas autoon, koska halli oli niin kylmä, että lämpimämpi oli autossa.

Pihalla saatiin vielä seuraamme Piki-biisoni sekä walesi Reetu, nämäkin oli Demille okei kun oli nuuhkaisut molemmat läpi. Tämän jälkeen suuntasimme takaisin halliin. Demi rauhottui silmiin nähden, enää ei tarvinnut haukkua joka suuntaan, vaan pystyi jo keskittymään kerjäämiseenkin! Välillä tietty haukahti joillekkin koirille, mutta se ei ollut mitään verrattuna entiseen! 

Sillä välin kun olin Riiviön kanssa kehässä, Demi piti kyllä sellaista mekkalaa että huhhuh, oli neiti sitä mieltä, että mammahan ei häntä hylkää! Tiesi Heidi kertoa, että oli aika työ pidellä kiinni saksanneitiä joka päätti, että hänet hylätään!

Riiviö oli aikuisten PUN "5", liikkui todella kivasti, mutta punaisten kehässä ei jaksanut enää seisoa vaan alkoi pyöriä levottomona paikoillaan, joten putosi sitten sijotuksilta.

Demikin sai punaisen nauhan nuorissa, olin neidistä niiiiiiin ylpeä! Vähän meni edes-takaisin liikkuminen laukkaamiseksi, mutta se, että _DEMI_ mahtui samaan kehään toisen koiran kanssa, oli miule jo voitto! Niin ja hampaat tuomari halusi, että näytän itse, niin siinä meni emännän puolelta vähän sähläykseksi, kun enhän mie ikinään oo ite hampaita joutuna näyttää! Seisotin neidin vapaasti.

Punasten kehässä ei sitten sijotusta enää tullut, mutta se taas että Demi mahtu 10 muun koiran kanssa samaan pieneen kehään - siis se tunne! Sitä ei vaan voi kirjottaa! Miun tyttö onkin kehityskelponen <3

Lähtiessä sitten mentiin käytävän kautta, ja siellä piti ohittaa muutama koira, Demi ei reakoinut niihin mitenkään - ei rähissyt - ei ollut kiinnostunut! *JIPPII*

Seuraavia mätsäreitä odotellessa!


Bloggauksen kuvat ©Pilvi H.

6.3 Aksatreeneissä.

Sunnuntaina meillä oli agitreenit. Kenttä oli aika liukas joten sitä saatiin hiekottaa ihan kunnolla ennenkun uskalti koiran siihen viedä, ja siitä huolimati treenit meni aika kävely vauhdilla.

Rata ei ollut vaikea, oikeastaan ainut mikä olisi voinut olla ongelma oli putkelle vienti, mutta Armas haki putkeen hyvin itse vitos esteeltä, ilman saattamista. Ainut moka siinä oli etten tajunnut hihkaista koiralle missä päin olen, joten Armas sitten tuli ulos putkesta, ja suoritti putken sitten uudestaan, kun ei ollut linjastolla uutta estettä eikä emäntää. Noh sitten tajusin hihkasta missä olen ja matka jatkui. Keinua ei toviin oltukka menty, mutta otti tosi hyvin kontaktit.

Toisella kierroksella rata muuttui hiukan, mutta vieläkään ei mitään sen suurempia ongelmia ilmennyt. 

Vitsit, kyllä taas jäi sellainen fiilis et kisoihin ois päästävä kun koira niin virreessä!

Ainiin ja sain kentälle avaimet, joten nyt pääsee sitten omalla aikaakin treenaa. 

05.03.2011 Juuka RN

Demin depyytti!

Tuomari: Harto Stockmari, Suomi

"Narttumainen kokonaisuus, jossa oikeast mittasuhteet. Melkohyvä pää, jossa hieman kevyt kuono-osa. Oikea purenta. Hyvä kaula. Hieman köyry ylälinja. Hyvä runko, jossa turhan pitkä lanneosa. Normaalisti kulmautunut. Liikkuu hyvin takaa, löysästi edestä."

Koko - 57cm

Rodunomainen lähestyttäessä X

NUO T

Neiti koira yllätti positiivisesti eikä kehässä mekkaloinut ollenkaan vaan kulki koko ajan kontaktia hakien! Hampaita katsoessa vähän oli, että mitä ihmettä nyt tapahtuu, mutta joo kyseessä koira jonka suuhun kahto joku vieras tänä aamuna ekan kerran, että laitetaan sen piikkiin. Mitattaessa huomio meni vaan miun käjes olevaan nakkiin.

Vähän harmittaa et miks tolla arvostelulla T, kun olis sen H:nkin voinut saada.

Mutta seuraavaa sopivaa ryhmää odotellessa, käydään hakemassa nyt ainakin parin tuomarin mielipide neitikoirasta, sit varmaan jäädään pois siks aikaa et joskus tolle käyttötuloksen saan, niin sais sitten käyttöluokkaan, niin ois realistisemmatkin mahdollisuudet hakea muutakin kuin T-H.