lauantai 22. syyskuuta 2012

Viikonloppua.

Perjantaina pennut olivat haltioissaan kun työkaverini antoi taas minulle hirvenluita koirille koluttavaksi, kun painaa jo uusi hirvestyskausi päälle, eikä edellisiäkään ole kaikkia saanut tuhotuksi, joten varma tapa päästä niistä eroon oli tuoda säkillinen minulle. :) 


Sitten vuorossa oli autoilua ja autossa odottamista, lähdimme siis maalle, mutta matkalla kävin kaupassa jolloin koirat saivat sitten olla autossa, mikäpäs niillä siellä pilvisellä säällä oli olla. Hienosti olivat makoomassa kun kaupasta tulin, ei paljon hetkauttanut, pää vaan nousi pystyyn kun autoon istahdin ja huikkasin kekaroille, että jatketaan matkaa. Seuraava etappi oli äitini luona liperissä, saivat pennut pissatauvon, puolen tunnin autossa istumisen jälkeen.  Äitin pihassa pennut löysivät suorilta pihan reunamilta "kompostin" ja vetelivät ruuan tähteitä kitusiinsa minkä ennättivät, ja sisällä nenät upposivat ensimmäisenä kissanhiekka laatikkoon (itelläni kun on "umpinainen" niin ei käynyt mielessäkään että ne tyhjentävät kissan kakkalaatkkoa, kunnes Otto sitten tuli saunasta nenä hiekasta valkoisena! ) . Odottelin sittten jo aikalailla, että nyt on pennuilta vatsat hyvin hyvin hyvin sekaisin, olivathan ne syöneet luita, tyhjentäneet kompostin sekä syöneet kissankakat, mutta pyh pah! Ei paljon vaikuttanut kiihtyvyyteen.

Illalla sitten maalle saavuttua, pennut sai telkuta pihalla, eikä noita paljon häirinnyt se etteivät nenäänsä pidemmälle nähneet reippaita pentuja ovat. :) Yöllä sitten olivat askarrelleet vähän ja löytäneet kynttilän ja silpunneet sen ihan pieneksi silppeeksi jota oli huoneessa aivan joka puolella, ihan käsittämätöntä miten pieneksi sipruksi kynttilän voi laittaa!! sellasen pienen tuikun... 


Tänä aamuna sitten suunnattiin heti 8 jälkeen aamukävelylle, käveltiin sänkipellolla,ja sitten lopuksi käväistiin yläpihalla avon isovanhempien pihassa, omena "varkaissa". Pennuille tämä kävi varsin mukavasti, kaikki mihin liittyy mitä tapahansa mitä voi syödä niin kelpaa!! :D Lenkillä pituutta tuskin oli kilometriäkään, mutta aikaa siihen saatiin kulumaan toista tuntia, ihana oli vaan hiljakseltaan kävellä ja katsoa pentujen touhuja, kun luonnollisesti kaikkea piti käydä katsomassa ja tutkimassa, ja hiukan aina maistaakin!

Ei kommentteja: