perjantai 14. syyskuuta 2018

Elämää hiljaiselon keskellä.

Pitkästä aikaa.

Elämäämme on mahtunut paljon muuttuvia tekijöitä viime aikoina, joten päivittely ja muutoinkin koirahommat ovat olleet melko jäissä - suorastaan ikiroudassa, mutta nyt on valoa näkyvissä tunnelin päässä!

Mutta ensin paluu menneeseen, kenneliimme saatiin uutta vahvistusta keväällä, kun perheeseemme syntyi poika, joka laittoi meiltä kaikilta päiväjärjestyksen uusiksi. Koirat ovat pienen ottaneet hyvin, Ricoa ja Theaa ei hirveämmin kiinnosta, ja Pike taas haluaisi kovin hoitaa. Lenkillä käydessä kyllä jokainen käy vuorollaan kurkkaamassa moneen kertaan, että onhan se pieni äheltäjä vielä mukana (...sen on näköiset vaaleat vaunut).




Sitten vaihdoimme paikkakuntaa, ja koirista tuli lehmätilan koiria. Elukoihin suhtautuvat hienosti, minkä nyt pientä neuvottelua saako laitumeen mennä katsomaan tarkemmin, mutta eiköhän se siitä kun tottuvat, että siinä ne kellon ympäri pönöttää.




Myös jotain pientä on Thean ja Piken pään menoksi tässä suunniteltu, mutta niistä lisää sittemmin






Ei kommentteja: