maanantai 28. marraskuuta 2016

Marraskuun alun kasvattilapset.

 Pikku Tiitiäisen ACDC "Vinski"




Pikku Tiitiäisen Ancara "Rico"




Pikku Tiitiäisen Bianca "Kairo"



Pikku Tiitiäisen Berlioz "Diego"




 Pikku Tiitiäisen Bulda "Pike"



Loppuun vielä kuva siskoksista, Kairo ja Pike :)


torstai 22. syyskuuta 2016

(Kuva)kuulumisia.

Ei valitettavasti saatu pentutoiveista totta tälle syksyä, jostain syystä yhdistelmä nyt ei natsaa yhteen tai sitten syynä on muuta, selvitellään ja katsotaan yritetäänkö vielä Mora astuttaa, jollain toisella uroksella. Ei kyllä nyt Moran kanssa mene putkeen nämä jalostussuunnitelmat.

Mutta noh onneksi kuitenkin viimepäivät on ollu tosi kivaa säätä ja koirat saaneet juosta isännän työnantajan pelloilla ihan niin paljon, kun on jaksanut vain käyttää. :)

Mora on meillä omistajansa (Mora siirtyi Iidan omistukseen sijoitussopimuksen päättymisen johdosta) muuttuvan elämäntilanteen vuoksi vielä jokusen viikon, ja sitten palaa kotiin vahtimaan omaa poppootaan! :) Meilläkin vähän koira kokoonpanot näyttäisi muuttuvan, mutta niistä lisää jahka asiat varmistuvat. 


Armas on voinut hyvin, vähän olen jännäillyt alkaako selkä tahi kinttu oireilla kun ilmat viilenee, mutta vielä ainakin virkeyttä ja vetreyttä on ollut ihan omiksi tarpeiksi - hiukan jopa liikaa.  


***


Demistä ei nyt kuvia ole, muttta tuolla se vielä porskuttaa, vaihtelevalla kunnolla. Nyt juoksut meneillään, niin nuokun saa pakettiin niin päästään sitten käymään vähän kuntoutuksessa ja katsotaan onko kipuilu lihas- vai jalkaperäistä. 

Viikonloppuna saadaan B-pentueen Santtu-iskä ja Sisu-setä kylään ja juoksu/treeniseuraksi, joten suunnittelin vähän ottavani Diegonkin viikonloppuna meille, että pääsisi isänsä kanssa telekkuamaan.



tiistai 30. elokuuta 2016

Odottelua.


Viime päivinä "tätitettäväni" neiti 4v. on käynyt ahkerasti leikityttämässä tylsyyskuoleman partaalla olevaa Ricoa. Ollaan myös Ricon kanssa käyty isännän töissä vähän sonneja ja traktoreita ihmettelemässä, kun isännällä nuo työpäivät tuppaavat hiukan venymään. Sonnit kyllä kiinnostaa kovasti, mutta traktoreita ja muita koneita tuo on niin paljon nähnyt, ettei paljon kiinnostusta osoita moisia kohtaan. 




Ollaan Ricon kanssa myös kohoteltu kuntoa fillaroinnin merkeissä, sekä isännän ollessa jäähallilla, tutustuttiin vähän Outokummun lenkkimaastoihin, enpäs olekkaan tajunnut miten hyvät polut tuossa jäähallin kupeessa menee, sai huoleta juoksuttaa paimenta ilman, että ristin sielua nähtiin.




Demi parantelee kinttuaan edelleen, ja vaihtelen hyvin käyttää jalkaa. Demille (sekä Armaalle) olen tässä ruoka pohdintoja tehnyt. Leikkauksen jälkeen aloin syöttää vetskuille acanaa jossa olisi lisätyt nivelmömmöt, mutta sekä Demillä, että Armaalla lohkeilee kynnet nyt 2kk syömisen jälkeen, joten lienee joku puutos. Mietin myös voiko roimasti alentunut ruuan rasvaprosentti vaikuttaa noihin kynsiin.






Olen myös yrittänyt kyhätä meille vaihtelevalla menestyksellä oikeita kotisivuja! Vielä on hiukan työnalla, joten palataan niihin jahka ovat "julkaisu kelpoiset".

Ja niin, Moran ultra olisi ensiviikolla, kovasti jännittää. Muutoksia meidän laumarakenteeseen on kuitenkin tulossa, tilapaisesti vai pysyvästi - se on vielä auki, mutta niistä sittemmin lisää kun palaset loksahtavat paikoilleen.

perjantai 19. elokuuta 2016

Ranteen jäykistys



Demin kanssa käytiin maanantaina ranteen jäykistyksen 9vko kontrollissa, luutuminen ok. Kunnallinen eläinlääkäri antoi mielipiteensä kuvista, mutta laittelin kuvat myös helsinkiin leikanneelle ortopedille ja kysyin hänen mielipidettään.

Ortopedin mukaan jossain kohdassa havaittavissa vielä luussa harventumaa, mutta muutoin näyttää hyvältä ja koira käyttää jalkaa hyvin (laitoin saman videota liitteeksi ortopedillekin). Suositteli vielä kk pitämään koiran liikkumisen hyvin hallittuna, mutta ulkoilla saadaan jo vähän pidentään kerralla. Maltilla kuitenkin etiäpäin.

Puolenvuoden päästä pitäisi uudet kuvat ottaa, ja katsoa miten luu reagoi metalliin, ja sen mukaan sitten suunnitella mahdollista metallin poistoleikkausta.


 

Vähän kuitenkin takapakkia otettiin, Demi nuoli eilen jalan ihon miltein rikki, sillä kun ei sitä tötteröä ole tarvinnut kuukauteen pitää, niin nyt sitten napsahti taas tötteröpakko. Pitää nyt seurailla meneekö ohi, vai mitenkä..

maanantai 15. elokuuta 2016

Kuvia ja kuulumisia

Sekalainen sakki kuvia tältä kesältä. Koira sitä, koira tätä ja välillä vähän heppa tuota, ja heppa tätä. :D


















Hirveemmin mitään järkevää ei olla tehty, lähinnä oltu ja nautittu näistä maalaismaisemista.

Sain lopultakin toimivan fillarin, joten nyt taas on Ricon kanssa ruettu kuntoa kohentelmaan. AD:hen tuo olisi kiva viedä, ja taas tullut vähän ajatusta lähteä takaisin tuonne tokopuolellekin, onhan minulla edelleen kovasti takaraivossa toive tokovaliosta. Pariin BH:kokeeseenkin kyselin paikkoja kesällä, mutta täysiä olivat, ja nyt taas iskenyt jännityksen aiheen tiimoilta, niin katsotaan milloinka uskaltautuu.


Demin kinttu on nyt ollut 9vko paketissa, ja huomenna nähdään onko luutuminen millä tolalla, ja kuntoutusta sitten sen pohjalta lähdetään eteenpäin viemään. Toivottavasti olisi nyt kunnolla luutunut, alkaa olla vähän mitta täysi niin minulla kuin koiralla.. Täyslepo ei ole tuollaisen käyttökoiran juttu. Tai oikeastaan 2kk meni hyvin, mutta tämä viimeinen viikko ollut hitusen rauhatonta ja neiti onkin viihdyttävät itseään senkin edestä...

Mietin pitkään kirjoitanko mitään Morasta, ennenkun on ultrassa käyty, mutta koska kirjoittelin jo facen puolelle niin kaipa se on sama blogissakin julkaista. Näin ollen Mora on astutettu, yritämme kevään yhdistelmää uudelleen.

Tällä kertaa otatinkin neidiltä myös progeja, astutusajankohdan varmistamiseksi, ja niiden perusteella astutettu viime juoksuun liian aikaisin, joskin sai myös sen tulehduksen, joten ota ja tiedä mikä sitten oli syy tyhjäksi jäämiselle (tai että oliko kantavana ja loi tulehduksen takia?). Spekuloidahan voi, mutta se jäänee arvoitukseksi.

Morahan oli näihinkin juoksuihin jo useaa päivää aikaisemmin ennenkun proget nousivat edes sinnepäin hyvinkin suotuisa, joten tämän nartun kohdalla vain 'koiraan luottaminen' ei ole kovinkaan varmaa :D Joskin ekaa kertaa meillä pojat oikeasti kertoivat milloin päivät kohdallaan, ikinään ennen Rico ei ole juoksuista pahemmin pulttia ottanut (yleistä rauhattomuutta kyllä aina ilmoilla, mutta ei sen pahempaa), mutta näihin juoksuihin, jopa herra avasi yksi yö äänijänteensä.

Noh nyt sitten taas jännitetään vielä kolmisen viikkoa miten kävi, jäikö kantavaksi. Odotukset yhdistelmään on edelleen kovat, ja toivon niin kovin, että astutus onnistui, eikä tule takapakkeja ja saan tästä yhdistelmästä laumavahvistuksen kotiin. :)