Pennut kasvaa silmissä, kaikilla on jotakuinkin simmut auki, suurimmalla osalla oli jo eilen illalla, mut tänään sitten viimesetkin.
Väritön / Vaaleansininen, tuntuis olevan aika tyyni jässikkä. Hänen elämä ei hetkaha ihan pienestä - kunhan ruoka-aikaan ei kukaan vaan tule häiritsemään, silloin kyllä nostaa tämäkin pieni mies mekkalan, muuten saa pyöritellä toista ihan rauhassa, eikä liiemmin hermostu. Ainut vaan etttei enää pysy appelsiini-laatikossa, mihin oon pennut aina laittanut kun siivoan pentuloossin, yli tulee heittämällä, eli siis hää on vähän sellanen et menee vaan massalla, eikä edes huomaa moisia esteitä! :D Painoa pienellä miehellä reilut 900g!
Oranssi alias Tirri, edelleen porukan pienin, n.550g. Tirri ei liiemmin valita jos syliin ottaa, kunhan on vaan lämmin käsi /syli mitä vasten nukkua niin pieni on tyytyväinen. Vaikutta aika rauhallislta. Ruokahalua on, joten ei ole pahemmin pitänyt vahtia että syö, tietysti aina ohimennen nostan nisälle, jos ei siellä jo ole (usein on) . Silmät pienellä ei ihan vielä ole niin ammollaan kun pentue sisaruksilla, mutta melko auki silti! Tirri näyttää tällä hetkellä ihan siltä kun sen korvat ois typistetty, heh.. :D
Violetti. Tämä herra ei vielä ole osoittanut mitään "erikoispiirteitä", ehkä hivenen käsiteltäessä saattaa herkemmin möykätä (ei nyt suunapäänä tämäkään huuda, mutta jotain ölähtelee), ja olla liikkuvaisempi, ja yrittää viuhtoa esim. vaa-alta litomaan, mutta muutaman yrityksen jälkeen rauhottuu ja jaksaa sen aikaa olla :) Syliinkin rauhottuu jos vähän silittelee toista. 830g. Aika tasaisen oloinen.
Sininen, hymn, aikalailla violetin kanssa samoilla linjoilla, tästä ei myöskään ole vielä tulllut sellaista varsinaista persoonaa esille, tasainen poika, sylissä viihtyy, eikä huutele pahemmin turhia, mutta vaa'alla jaksaa tämäkin elämöidä useimmiten, ehkä jos ihan kesken unie ottaa niin sitten nukkuu mutta muuten tuhatta ja sataa karkuun :D Herra 700g. Oli ensimmäinen jolla silmät oli raollaan.
Vihreä. Vaikuttaisi violetin ja sinisen kanssa olevan tätä keskivälin kaliperia, antaa käsitellä ja painot mitata ongelmitta, mutta jos kuitenkin saisi valita niin luultavammin jäisi mamman kainaloon. Tasaisen oloisia poikia. n.830g
Ruskea, tämä kyllä on sellainen tapaus, että kertoo kyllä hyvin kovaan ääneen jos hänen ei ole hyvä, ja muistaa kertoa siitä pitkään (tuskin edes muistaa mistä alkoi kiukuta, kunhan kiukkuaa sitten jo ihan muodon vuoksi), mutta vastapainona sitten taas kun herran on hyvä, niin sitten toisen saa vääntää vaikka rusetille niin ei haittaa, toinen vaan on. :D Nälkäisenä kyllä näkyy ja kuuluu. n.700g.
Punainen tyttö, n.750g. Ainut josta odottelen väriksi bicoloria, muiden kohdalla meinaa toivo ja usko loppua, pakko varmaan myöntää tappio ja todeta että isään tulleita muksuja, joskin ei Karloskaan pahan värinen ole, mutta kyllä nää mustat silti voiton miulla vie! ;D Luonteeltaan ehkä vähän siskoaan menevämpi, siinä missä Tirri nukkua tuhisee vaakakupissa, tämä likka menee mm. joka suuntaan! :D
Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimäpänä, vaalean vihreä, alias "Aatu". Iso mies, iso sydän! :D Maha täynnä mitä mössyköin nallekarhu, ei turhista valita, sylissä saa pitää ihan kaikessa rauhassa, toista ei haittaa. Mutta nälkäisenä kyllä jää pienemmät jalkoihin ihan 6-0, massa ylivoimalla ja kurkku suorana painattaa, kun tämä herra päättää että nyt on nälkä - eli keskimäärin 3 keraa useammin kuin muilla ;) Sillon kun koko muu lössi nukkuu, niin hää mitä luultavammin on tississä kiinni ja ei vaivaudukkaan edes kovin kauvas siitä siirtymään, kun kohtahan on taas nälkä! :D
--
Tää nyt on tälläistä hyvin aikaista luonne analyysia, pennuthan on vasta reilun viikon vanhoja jote ei niistä nyt ihmeitä voi vielä sanoa, lähinnä itseäni varten myöhempäää ajatellen, et onko mitä yhtäläisyyksiä pentulaatikossa kuin luovutusikäisenä ollut yms. :) Mutta eiköhän luo luonne erot ala tulla esille nyt kun silmät kunnolla auki ja alkaavat oikeasti liikkua ja tutkia, eivätkä vaan nuku ja syö.
Loossiin oon nyt vaihtanut kolmannekselle vaan sanomalehtiä, ihan jo senkin takia et Demi pääsee makaamaan vähän viileämmälle, eikä tarvitse pehmeillä muata, ja joutuupahan kakaratkin heti erillaisille alustoille möngertään! :) Hassun näköstä porukkaa kun yrittäävät kävellä niin lenteleevät nekulleen vuan, ja istumastakin on porukkaa yllätetty, varsin hassunnäköistä sekin kun pieni vaan huojuu paikallaan :D Myös mamman ylitys vuorikiipeilyä meillä harrastetaan. Outoa miten noi kehittyy niin nopeasti, verraten ihmislapsiin, tai kanin lapsiin :O
Onnellinen mamma. :)