Pikku Tiitiäisen ACDC

Korkkasi tokokoe uransa 24.5 saaden ykköstuloksen pistein 181!
 

Luoksepäästävyys 9

Paikkamakuu 10

Kytkettynä seuraaminen 8

Hihnatta seuraaminen 8

Liikkeestä maahan 10

Luoksetulo 8

Liikkeestä seiso 10

Hyppy 10

Kokonaisvaikutelma 10

 

Mahtavaa Vinski ja Tanja!

Poks Pyrähdys.

(c)Katja Kostamo

Käytiin paimenten kanssa sadan metrin pikajuoksuissa Poks Pyrähdyksen muodossa, paikalla oli myös Ricon ja Moran velipoika Vinski. Onni on kyllä ilmastoitu auto, ulkona oli hillitön helle, mutta autossa ilmastoinnin kera kun piti koirat, niin ei tarvinnu toisten läkähtyä. :)

Rico pinkoi itsensä hienosti maxi koirien toiseksi, aikaan 9.49sec, Vinski puolestaan meni sitten kolmanneksi ajalla 9.50sec! Moran aika oli 11.00sec ja Demin 11.18sec, jäivät kärjestä kymmenkunta sijaa, vaikka aikaero ei kummoinen ollut.

Riksu palkintoposen kera, tais jo vähän väsyttää! :D

Joensuu KR

Pikku Tiitiäisen Ancara "Rico"
"Nuori, musta koira. Hieman kevyt, mutta melko tasapainoinen. Hyvä pää ja ilme. Hyvä ylälinja ja takaosa. Liikkuu vaivattomasti, vähän melontaan edessä." NUO EH, NUK3

On varmasti melko sanomattakin selvää, että tämä kasvattaja on revetä liitoksistaan RiksuPiksun tämän päivän saavutuksesta! Hoota lähdettiin hakemaan, mutta että EH ja luokkasijoitus, paremmasta en voinut edes unelmoida! Muutoinkin koiran käytös oli aivan mahtavaa, niin kehässä kuin sen ulkopuolella, maata retkotti vain hälinän keskellä, välillä katsellen kehän pyörimistä! On se kyllä aivan älyttömästi aikuistunut, ei olisi vielä viime syksynä uskonut, että rauhoittuu maate ilman häkkiä ja seurailee menoa vain tyynen viileästi. Hitto, kyllä siitä vielä eläjä tuloo.

Hampaiden katsomisessa kävi pikku viba, huomasin arvostelun alkaessa, että minulla on kengännauhat auki, laitoin koiran seisomaan ja ajattelin, että ennätän nauhat solmia ennenkun tuomari tulee tutkimaan, mutta tuomari tulikin suorilta koiran luo ja oli jo leukaperissä kiinni siinä vaiheessa, kun minä edes asian huomasin - hupsista. Mutta toisaalta, luotan tuohon koiraan kun vuoreen käsiteltäessä, että ei siinä sinällään muuta olisi voinut tapahtua, kun että istuu, mutta ei sitäkään onneksi tehnyt (koska näyttelyissä seisotaan ja Riksu tietää sen!).

Ja sitten kuulin mitä saadaan:

Aivan mahtava päivä! Myös Nemolla meni todella hienosti, sai ERIn ja myös SA irtosi, joten Neppi pokasi itselleen toisen SERTin ja oli VSP!

Suomen luontoa.

En osaa päättää vihaanko noita otuksia meidän takapihallamme vai olenko ihan haltioissani! :D Toisaalta, ne ovat todella kauniita ja on mahtavaa seurata niiden touhuiluja (esim. viime syksynä emä ja vasa olivat pelloilla koko syksyn enenpi vähempi, niin oli ihan mahtavaa kattoa pienen vasan toilailuja aina töistä tullessa jne.), mutta toisaalta, meiltä tielle on matkaa vähimmillään 800m ja se on todella lyhyt matka silloin kun tuollainen lähtee painattamaan erinäinen määrä koiria kintereillä. :/ Kauriit sentään tähän asti ovat kääntyneet aina takaisin päin ennen tietä, mutta hirvet kun moista ei ajattele, ne vaan ryskää eteenpäin sen minkä kintuista lähtee. Onneksi noita tilanteita on nyt ollut hyvin harvakseltaan, että koirat ovat näkölähtöä saaneet ja päässeet ajamaan, mutta valitettavasti niitäkin tilanteita on, kun on monta kilometria moneen suuntaan laakeen aakeeta. Demin sentään saa ajosta pois, ja Mora ei lähde edes moiseen, mutta pojat.

Nämä kurjet puolestaan ei sitten kiinnosta koiruuksia sitä vähää, typeriä lintuja kuulemma. Mutta itseä kyllä harmittaa, kun nuo on niin pirun arkoja, että ei kyllä kovin lähelle pääse, kun jo ottaavat kurssin erisuuntaa :( Tosi kivoja kuvia saisi jos _vähän_ lähemmäs edes pääsisi, muttttaaa eiii... Sen lisäksi rusakoita tuolla meidän vihreällä pellolla on myös, mutta ne ei kyllä oo linssille piirtyny jostain syystä. Hymn.

Joensuu KV

"Kiilamainen pää, vaaleat silmät. Hyvät korvat. Hyvä niska. Hyvä ylälinja. Syvä rinta. Korrekti edestä ja takaa. Liikkuu melko hyvin. Hyvä turkki ja luonne."
AVO EH

Mahtava näyttelypäivä takana, koira sai todella hienon arvostelun, vaikka sijoituksille ei ylletty niin olin todella tyytyväinen Demiin, ettei sijoituksilla juuri merkitystä ollut! Koira käyttäytyi kuin unelma ja mikä tärkeintä sillä oli kivaa!

Huomenna on Ricon vuoro näyttää kynt...tassunsa!

Tottis maanantai.

Ricolle hyppyä, joka oli jo ihan tosi jees, sitten BH-jäävät, nekin oli ihan jees, mutta yleisesti ottaen seuruuseen en tyytyväinen ollut, paikka oli hyvä ja teki mitä pyydettiin, mutta katse meinasi ns. karata naapurinpoikien mopojen rekkareihin.

 Moran kanssa otettiin vain kontaktin vahvistelua sekä hyppyä, sitten Mora oli paikkamakuussa (5-10min) pariinkin otteeseen, kun treenikaverit reenasivat, kavereihin ei reagoinut milläänlailla, mutta nuuskuttelua vähän meinasi liiaksi olla, joskin viimeinen pätkä oli täyden kympin suoritus.

Sitten Pikku A sai myös pitkästä aikaa olla reenaamassa, vähän seuruuta, muutama hyppy sekä muutama nouto, voi mikä iloinen pikkukoira <3 ...harmi vain että tämäkin kostautui, Armas vilustui ja sai koko alkuviikon kestävän yskän ja myös selkä on vihlaissut myös pariin otteeseen, vähän menee nihkeeksi pienen elämä, jos vartti kentällä kostautuu. :(

 Rakkahin Pikku Tiitiäinen <3

Morasta on moneen!

Tänään aloitin aamun suuntaamalla nenän kohti tallia ja liikutin kaverin vuonohevosen, kylläpäs oli mukava aamunavaus! Tämän jälkeen kaasuttelinkin kiireellä kaupunkiin ja raviradalle, sillä minun oli määrä tehdä depyytti mätsäri tuomarina omanseuran mätsäreissä. Jottei ihan mennyt päivä omilta koirilta kotona luuhottamiseksi, otin Moran turistiksi, silläkin ajatuksella, että sain sitä käytettyä tallilla hevosia katsomassa.

Melkein heti mätsäri paikalle päästyämme isosiskoni tuli nykimään hihasta ja marmatti, että en ollut vastannut puhelimeen aamulla, minun olisi kuulema pitänyt ottaa Armas mukaan siskontytölle lapsi ja koira kilpailuun. Hetkeäkään asiaa enenpää miettimättä tökkäsin Milalle Moran hihnan toisenpään käteen ja kysyin kelpaako, kuulema kelpasi! Varmuuden vuoksi kehotin Milaa kiertämään Moran kanssa pari ympyrää, se meni hienosti, jotenka niin Morasta sitten tuli L&K-koira!

Kehässä oli enenpi vähempi kaoottista, mutta Mila hoiti hienosti tilanteen kotiin ja Moraakaan ei tuon taivaallista kiinnostanut sykyilevät kanssa kilpailiat. Parivaljakko sijoittui depyytillään kolmansiksi, hienot muruseni <3

Mätsäreiden jälkeen vietettiin sitten vähän Nooran kanssa laatuaikaa juoruten ja koirat saivat juosta ja käydä uimassa.

Illalla sitten kotona vielä molemmille teinipaimenille pientä tottistelua pihamaalla. Moralle käännöksien vahvisteluu ja sitten yks ilta ryssimäni AVO-kaukot otin ulkona - eikä niissä mitään ongelmaa taikka epäröintiä, jippii! :D Meillä meinaa Moran kanssa välillä vähän olla ongelmia näissä käskysanoissa, kun M osaa paljon asioita, mutta mie joko käytän vääriä käskyjä tai väärää äänenpainoa, niin se välillä meinaa hämmentää tyttöä, mutta kertaakaan sillä ei oo vielä hitsannu kiinni, vaan aina se jaksaa jotain tarjota! Ainut vaan, että Mora ajattelee jotenkin liian monimutkasesti, eilen opetin sitä antamaan tassua ja menemään kyljelleen, noh neiti näpsä yhdisti nämä kaksi juttua ja nyt se makaa kyljellään ja antaa tassua / tai vastaavasti könöttää 'kumarrus asennossa' ja antaa tassua! Noh eipähän oo ihan perinteinen tyyli ;)

Morasta on Moneen!