Maanantaina Armas sai "tyttöystävän" kylään, elikkästä Pipsa neiti kävi kyläilemässä. Demi ei paljoa pennulle korvaansa lotkauttanut - kyseessä kun oli jo "vanha tuttavuus", kerran pöhähti - tätä Pipsa kauhistui niin että juoksi pöydän jalkaan - tyhmä pentu :D Heti kuitenkin piti olla uudelleen urkkimassa, että mitämitämitä, aikasta tyhmän rohkea kakara. Nojoo, Demi sai sitten kuitenkin olla omassa rauhassa huoneessa, ja viettikin aikansa pentulaatikossa köllien taju pois, paitsi ulkoovi kun kävi niin sitten piti pihalle päästä mukaan.
Armas jaksoi tietyn ajan pentua, mutta sitten huomasin, että ukko alkoi hakeutua pitkälleen - eikä oikein pitänyt pennun loputtomasta ( siis oikeesti loputtomasta! Mikä 9vkonen pentu riehuu monta tuntee putkeen ilman että ottaa lepiä? ) energiasta, joten laskin senkin koiraportin taa nukkumaan. Sittenpä Pipsa keksikin että on kiva ajaa vaikka Kissaa takaa kun kukaan muukaan ei leiki! Kissa ei oikein tiennyt juostakko karkuun vai antaa tassua - päätyi sitten ensimmäiseen, ja Pipsaa saikin useamman kerran kieltää ettei Kissiä kiusata, vaan ylimääräinen energia puretaan leluihin.
Tulipahan siinä ohella myös siivottua gerbiilit - ja jälleen Pipsasta olisi ollut hurjan hauska maistella hiiriä - ja voi että sitä komennusta kun hiiret juoksivat virike-pallossa pitkin kämppää.. En tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa kun Pipsa heittäyti vuoroin komentamaan, vuoroin leikkiinkutsu-asentoon. :D Onneksi nuo meidän hiiret eivät kovin jyrkkiä ole, ovat tottuneet siihen että meillä pyöriin jos vaikka minkä moista eläjää, eivätkä näin ollen tuntuneet kovin välittävän Pipsasta vaan rullasivat ihan juuri siihen suuntaan kun itse halusivat, välittämättä siitä onko pentu härkkimässä tiellä. Nätisti pentu kuitenkin antoi pallon pyöriä, eikä kun muutaman kerran yrittänyt sen päälle hypätä. :)
Otettiin Pipsasta myös talentti kuvat - onhan kyseessä kuitenkin varsin lupaavanoloinen pentu, niin kropaltaan kuin tempperamentiltään.
Sellainen pikkuPipsa. :)
Tänään sosiaalinen elämä jatkui tänään Saran ja Riiviön muodossa, Riiviö tosin sai jäädä vahtimaan ulko-ovea (ulkopuolelta), en Demin halunnut ottavan ressiä toisesta nartusta omalla reviirillä.
Riiviöstäkin otettiin talentti kuvat:
Ettei tämä nyt menisi ihan muiden koirien kehumikseksi niin sitten vähän omiakin:
Vauvakiloja Demille on tullut n.5kg tähän mennessä ja vyötärön ympärystä n.+25cm, en sitten tiedä onko se vähän vai paljon :D
Sitten Armaaseen, eilen otettiin ihan ministi tokohommia, joskin, Armas ei antanut mitään ilman että näki missä pallo on - pallon eteenhän sitten pystyi tekemään mitä vain ;)
Sitten Armaalla on nyt joku pirun aivopieru, ajelee sekin Kissa takaa ihan turhan tähen, hiukan on alkanut epäilyttää, eikai se piru vie saalistusviettiä ole alkanut nostattelemaan Kissaa kohtaa.... :S No joo onneksi meillä on paljon paikkoja minne Kissa turvaan pääsee - ja Kissa on miltein puolet Armaan painosta joten kylllä se kampoihinkin antaa aina välillä Armaalle, jos viitsii rueta tappelemaan - eli todella todella harvoin. No joo saattaahan tuo nyt olla yksi niistä miljoonista oireista joita Demin tiineys on Armaalle aiheuttanut nyt muutenkin... Pitää olla vaan vieläkin tarkempi sen suhteen, ettei saa jahdata Kissaa yhtään, ja muistaa huomioida sitä aina yhtäpaljon kuin Demiä (sitä kun tulee aika paljon paijattua valtavan vauvamasun takia).
Sitten meidän pihassa asuu useampi tälläinen..
RUSAKKO! Nämä jos mitkä aiheuttavat aamuisin päänvaivaa, kun viimeinen asia mitä mie aamulla jaksan on rusakon perään säntäilevä rasilialainen... Argh.. Nämä kuvat otettu suoraan ikkunan alta iltapäivällä, ei paljon noita pelota ihmisasutusten lähistö...
Niin ja loppuun vielä Demistä tuollainen ei niin edustava otos, eilen suihkun jälkeen otettu. Monta viikkoa jo pitänyt pestä koirat, kun molemmat olivat suorastaan limaisia kun ei ole tullut pestyä pitkään aikaan... Oli ilo huomata, että Armas onkin oikeasti valko-ruskea, eikä epämääräisen hiekan harmaa-ruskea :D
1 kommentti:
Kivan näköinen maha :) Veikkaan 9
Lähetä kommentti