Hyvä sää, parempi treeni.

Keväisen päivän kunniaksi lähdettiin eilen kentälle isommalla porukalla, mukana olivat mm. Noora ja Nemo, sekä Riksun veli Vinski omistajineen. :)

Ensialkuun saatiin kunnon paikkistreenit, paikalla oli paljon Ricolle vieraampia koiria, ja muutenkin paikkamakuuseen osallistui 6 koiraa, joten järjestäytyminen ja kaikki muu tivoli siinä ympärillä otti aikansa, joten saatiin sitten odotella hyvä tovi ennen liikkeen varsinaista aloitusta. Siinä odotellessa huomasi kyllä kehityksen koirassa, sekä koiran hallinnassa. Rico istua törötti sivullani ja tarjosi paljon kontaktia - josta palkkailin nakilla, ja pötkähti jo välissä rennosti maahan, ei ollut mitään tietoa teinimonsterista, joka olisi skannannut koko koirarivin läpi, etsien sitä "jonka naama ei miellytä". Olin todella ylpeä koirastani, ja se varmaan antoi Ricolle sitten vahvistusta käytökselleen, että näin on hyvä. Sitten kun kaikki lopulta olivat nätissä rivissä ja oli aika aloittaa liike, niiin Rico kuunteli hienosti minulta käskyt, meni ekasta maahan ja jäi sinne, meidän 3 ohjaajan poistuessa piilolle.

 
Rico pysyi maassa varmasti ja rauhallisesti välillä katsellen Nooraa (joka jäi Nemolle näkysälle) ja välillä oli katsellut myös vierustoverit, mutta ei ollut tuijotellut. Myöskään rivistä ohjaajan luo hiippaillut koira, joka palautettiin riviin ei aiheuttanut pahempia ongelmia, eikä myöskään toisen reunan koiran välipalkkaus. Piilossa oltiin joku nelisen minuuttia.


Sitten itse treeninä otettiin liikkuroitu nouto ja kaukot. Itse vähän feilasin noudon suhteen, kentällä oli toinen koira paikkamakuussa, jo hölmönä otin kapulan heitto suunnan kohti vierasta koiraa (toki siinä jokunen metri väliin jäi, mutta koiran näkökannalta joutui juoksemaan kohti vierasta koiraa ja tekemään tehtävää), sekä jäi aivan liian lähelle kentän reunalla seuraavia treenikavereita, sillä Ricolle noutoa ei olla vielä kentällä juuri otettu, niin olisi pitänyt tarkemmin ajatella. No joka tapauksessa koira lähti todella hyvin kapulalle ja otti kapulan ja lähti palauttamaan, mutta sitten sai aivopierun ja ei enää tiennyt kelle palauttaa se (...ja vielä kun joku puhui kentän laidasta, niin pieni ukko meni ihan häpsingilleen) , mutta käsiavuin kapula kuitenkin palautui minulle ja siitä taisi olla ok luovutus. Otettiin sitten uudestaan, siirryin pari metriä ihmisporukasta toisene suuntaan, mutta kapulan heittosuunta edelleen vierastakoiraa kohden, tässä muuten hyvä, mutta kapulalle mennessä leikki kapulalla ja pudotti matkalla (joskin otti omaaloitteisesti takaisin suuhun, että vahinko oli). Kolmannella kerralla sitten minä vähän älysin muuttaa kapulan heitto suuntaa vieraan koiran "viereen" , kapulan heitto oli hyvä, koira vähän nytkähti kapulan perään, mutta jäi vierelle, joten en siihen puuttunut, ja käskystä sitten lähti hakemaan, silloin vieraskoira paikkamakuussa nousi (tai nytkähti eteenpäin, en muista) , se vähän aikaa katkaisi herran ajatukset, joten kapulan suuhun otto ei ollut täysin puhdas, mutta muuten olin erittäin tyytyväinen. :)

Kaukot olivat hyvät, mutta taas nytkähti hiukan toisessa istumaan nousussa hölmösti, mutta muuten teki hyvin, eikä ennakoinut mitään, vaikka venytin käskyjen välejä. 

Lopuksi käytin Ricon sitten vielä kentällä ja tehtiin jäävät ja vähän jotain seuruuta siten, että kentällä treenasi kaksi muuta koirakkoa, hyvä asenne oli koiralla kaikkeen. Ei oo moittimista. :)

 

Loppuun vielä pari Vinskiä. PK-hyppy, pari noutokuvaa sekä luoksetulo.

Ja loppuun vielä tuoretta seisotuskuvaa nuoresta miehestä! Tykkään.

Demillä miesseuraa ja Rico tottelee.

Tänään Demi sai juoksuttaa faaraoystäviä Casperia ja Sampoa. Yhdessä en halunnut porukkaa juoksuttaa, sillä faaraot tuppaavat olemaan vähän ääliöitä kahdestaan, mutta erikseen kyllä sai Demikin hyvät rallit aikaseksi, etenkin nuoremman, Sampon kanssa. 

Ensin kuitenkin sai enimmät virtansa purkaa Casperiin:

Sitten vuorossa oli Sampo:

Lopuksi käytin tilaisuuden hyväksi, kun pihassa kerrankin oli Ricolle ventovieras uros niin otin herran kanssa vähän ohitustreeniä. Kertaakaan ei rutinoinut, ensimmäisen ohituksen jälkeen oli sitä mieltä, että nyt muuten on sen verran mielenkiintoinen haju, että tää lähtis nyt, mutta siitä tiukka niskaperseote komento ja koira kuulolle, sitten ei enää kysellyt, vaan tarjosi ihan nättiä seuruuta kontaktin kanssa. Olin koiraan tosi tyytyväinen ja kiitos vaan treeniseuralle. :) Kuvat: Kirsi K.

Ainiin ja oli meillä myös viikonloppuna ihana Tilliäinen hoidossa yön seudun <3 Tilli ei ollut moksiskaan kissoista taikka pupusta, ja etenkin Kiia otti kyllä ilon irti vierailevasta tähdestä ja ihan koko ajan veivasi edestakaisin koiran ympärillä.

Treeniä ja irtijuoksemista.

Eilen käytiin Riksun kanssa treenaamassa Iidan ja Moran kanssa, tuli räpsittyä Morasta muutama treenikuvakin. Kyllä oli kaunista katsottavaa neidin tottis <3 Toiston kestävyys Moralla on jotain aivan mahtavaa, eikä väsyneenäkään ala ölisemään. Ai että mä tykkään! :) 

Riksun treenistä sen verran, että pitäisi enenpi tehdä treeniä silleen, että kentällä on joku huippukaveri treenaamassa, meinasi aika kova häiriö olla. Vihamiehet kentällä eivät enää niinkään aiheuta sydämmentykytyksiä teinissä, mutta siskolikka... voi että kun olisi joka liikkeen välissä tehnyt mieli pinkaista siskon perään, ja ekan seuruu pätkän jälkeen ampaisikin, mutta luojan kiitos sain karjaistua viime hetkellä takaisin, ja tuli jopa, vaikka oli jo aivan liki! :D

Muuten AVO-liikkeet hyvällä mallilla, mutta ennakoi ekan istumisen jälkeisen maahan menon lähes poikkeuksetta, joten sitä pitää nyt sitten treenata,  mutta muuten ei nyt äkikseltään tule mitään mieleen minkä takia ei voisi kokeisiin mennä. Niin, paitsi Demi joka pihtaa juoksujaan, ja siksi en uskalla ilmoittaa tuota teiniä minnekkään kokeisiin, kun minun tuurilla Demillä tärpit taas kokeen aikaan ja lopputulos on taattu, kun teinillä pällisekaisin kotioloista, niin ei varmasti kestä paketti kasassa. Toki kävi mielessä vaihtoehto, että ilmoitan sen kuunlopun kokeisiin ja jättäydyn pois, jos Demin juoksut ajoittuvat sopivasti kokeen kanssa päällekäin, onhan se parinkympin tappio, mutta ehkä en koe siihen konkurssia. Mietitään.

Treenin jälkeen sisarukset pääsivät laululavan taakse purkamaan ylimääräistä energiaansa irti hilluen, kyllähän tuota vauhtia (ja älämölöä) riitti.

Tälläistä tällä kertaa, tiedä milloin taas saa mitään aikaseksi, sillä eilinen kentällä käynti palautti minulle taas taudin ja ilta meni päälle 38' kuumeessa, niin pitänee ottaa taas ihan iisisti seuraavat päivät...