maanantai 9. tammikuuta 2012

Meillä on tapahtunut niin paljon kaikkea!



Elikkästä, jäätiin koirien kanssa kolmestaan viime tiistaista - lauantai iltaan, kun avoni lähti kotipaikalleen hoitelemaan asioita, joten minä sain keskittyä vain ja ainoastaan karvaturpiini!

Tiistaina tottisteltiin Demin kanssa pihalla, perusasentoa & seuruuta, pitempää pätkää ja useita käännöksiä. Ihan mieletön pieni saksalainen oli! Seuruu on kyllä parantunut huimasti, pitäisi yrittää videota saada.

Keskiviikkona saatiin lenkki seuraa Ralfista ja Sannasta, suuntasimme keskustaan. Miula oli molemmat hurtat mukana, laitoin suosiolla vetovyön, johon sain Armaan kiinni, jotta sain Demiin keskittyä 100%:sti. Armas oli sitä mieltä, että Ralfin ei meidän kanssa tarvitse lenkkeillä, mutta kerran kun tökkäsin Herra Isompikin Kihon nenä eellä lumihankeen, niin johan muuttui äänikellossa - Ralf oli jo oikein tervetullut seuraamme. :D (Armaalla on vähän ikävä tapa reagoida aina uusiin koiriin noin, mutta se loppuu joko siihen että pääsee haistelemaan taikka tuuppasen sen maahan).

Demiä vähän jännitti Ralf, jota jännitti vähän myö, joten puolin ja toisin tuli vähän haukkuja, mutta mitään sen pahempaa meteliä ei sitten, nopeasti koirat ymmärsivät, että nyt ollaan samaa porukkaa - joten pitääpä sitten keksiä yhdessä jotain muuta parempaa haukuttavaa - kuten vaikka kaivo taikka sähkökeskus - noh sitten kun noista päästiin niin enää ei sitten tarvinnut keksimällä keksiä mitä haukkua, vaan Demi kulki oikein nätissä kontaktissa koko ajan! -Armas murjotti ja laahusti perässä. Kaupungissa näimme vaikka mitä! Lastenrattaat, rollaattorin, silittämään tulevia ihmisiä sekä pari koiraakin! Olin NIIIIIIN ylpeä Demistä kun se ei haukkunut millekkään edellä mainituista - koira kyllä kierrettiin n. 10-15m päästä mutta kuitenkin, Demi katsoi sitä mutta malttoi mielensä silti! Parin tunnin lenkkihän siitä sitten tuli, mutta jäi kyllä erittääiiin hyvät fiilikset.


Torstai iltana saatiin sitten lenkkiseuraa Casperista ja Kossusta. Noh Demihän oli revetä liitoksistaan kun näki suuren rakkautensa pitkästä aikaa, samoin kun Armas - tosin Armaan ikävä kyllä kohdistui täysin Kossuun ja Demin Casperiin :D Casper...köh... noh oli aika levotonta lenkki seuraa, mutta hyvää harjoitusta sekin meille. Tällä kertaa jälleen lenkki suuntautui keskustaan, ja tälläkin kertaa vastaan tuli kaiken näköistä, muttta yhdestä asiasta erityisesti haluan kirjottaa! Kohtasimme puudelin, Demi haukahti sille kerran kaks, mutta palasi sen jälkeen moitteettomaan kontaktiin ja seurasi minua unohtaen kaiken muun :O käveltiin puudelin ohi ensin n. 3-4m päästä, ehkä joku 5m ohi, ja sitten täys käännös kohti koiraa ja vain metri pari ennen kun oltiin vieraan koiran sylissä täys käännös ja pois! Demi ei VILKAISSUTKAAN puudelia enää silloin! SIIS MITÄ???? Olin niin huuli pyöreänä että! Loppu lenkki meni myös oikein mukavasti, siinä vaiheessa kun Casper ja Kossu lähtivät kotia kohti, vaihdoin molemmat koirat kiinni valjaista, ja annoin eteen käskyn, elikkä loppu koti matka (vajaa kilsa) mentiin veto-hommina sitten. :)

Perjantaina käytiin mätsäreissä Demin kanssa, punaisen nauhan sai mutta ei sijoittunut. Tosi nätisti käyttäytyi mutta piiipitti vähän liika paljon miun makuuni. Palkkasin hiljaa olosta, joka oli suuri virhe, oppi että kun piippaa ja on sitten hiljaa saa namin, eli pahensin vaan piippusta - eli jatkossa en kiinnitä huomiota piippaamiseen!

Lauantai aamuna sitten lähdettiin Ralf & Sanna ja Demi ja mie montulle koiria juoksuttaa. Molemmille koirille oli sovittu varattavan kopat päähän, ettei mitään vahinkoa pääse edes vahingossa käymään. Vähän kyllä jänskätti, miten Demi ottaisi Ralfin, tai siis innostuisiko juoksemaan vai keskittyisikö vaan kyhjöttämään minun jaloissani, kun se ei ennen ollut saanut Ralfin kanssa tehdä syvempää tuttavuutta - ihan jo sen takia että treenaantuuvat paremmin yhdessä jos eivät ole koko ajan "kaverin perään". Noh turhaa pelekäsin, sinne se lähti juoksemaan Ralf perässä louskuttaen. :D Välillä kävi vähän huilimassa jaloissa, tällöin annoin neidin siinä kaikessa rauhassa olla ja estin Ralfin lähelle tulon. 1½h koirat saivat telkuta, ja Ralfkin viimeisen puolen tunnin aikaan lopetti välillä jopa räksytyksen, niin Demiäkään ei niin kovasti ottanut aivoon (sen piti välillä vähän Ralfia komentaa että nyt hiljaa ukko - kun korvaan louskutti). Ensikerralla varmasti ottavat vielä enemmän ilon irti touhusta kun ovat nyt saaneet "tutustua". :) Kyllä oli Demi illalla väsynyt kun hangessa juoksemaan pääsi.









Sunnuntaina tapahtui jotain todella odottamatonta - käytiin Demin kanssa mätsäreissä ja Demi VOITTI aikuiset sinisen nauhan saaneet, ja BIS kehässä sijoittui neljänneksi! Voi hyvänen aika sitä ilon määrää kun meidät viitottiin palkintosijoille! - mahtava tyttö! Mätsäri paikalla Demi oli kyllä ensimmäiset 3tuntia tosi hyvin, vähän piippaili, mutta asettui maate ja teki tuttavuutta uuuuseeeiiiden koirien kanssa - joista lemppariksi nimetköön joku shipperke (miten lie rotu kirjoitetaankaan) uros, se oli Demin mielestä IHANA! 3 tuntia odotettiin vuoroamme, ja se alkoi näkyö Demissäkin, alkoi esitellä hammasrivistöään ja kiljahteli vähän joka suuntaan kaikille koirille, jotka oli sen mielestä ärsyttävän näköisiä. :/ Tosin ymmärrän käytöksen, kuitenkin neljättä päivää tehtiin jotain, ja nytkin oltiin 3tuntia jo siinä oltu, se oli äärettömän raskasta Demille. Sitten kun päästiin kehään Demi muuttui ihan silmissä, enää ei nähnytkään toisia koiria, keskittyi vaan esiintymään - antoi moitteettomasti katsoa hampaat, ja muutenkin seisoa tökötti. BIS kehässä väsymys alkoi sitten jo näkyä, neiti siirteli jalkojaan kärsimättömänä - mutta seisoi kuitenkin tosi mallikkaasti, pari kertaa vaan meinasi istumaan käydä, ja sekin loppui siihen kun sanoin, että vielä vähän aikaa pitää jaksaa. :) 






Siskon böseröni (tai beaucenpaimenkoira jos virallisemmin haluaa), neiti 1v. oli hienosti nuorten pun1 (olisi kuulunut vielä junnuihin, mutta sisko vähän sotki ja ilmotti nuoriin :D ) & BIS1!! Neitille tämä oli hymnn... Neljäs kerta ikinään kehässä, ja sen kerran kun minä olen sen aikasemmin nähnyt, niin myötä häpeä oli HYVIN suuri, kun neiti vain apinoi :'D Nyt oli kyllä oikein mallikkaasti!

Sellaista meille, toivottavasti jatkuu tällä vireellä! :)


Ei kommentteja: