Syksyä.

Viikonloppu vieteltiin urpojen koirien kanssa Savonrannalla. Sain sitten kuulla heti alkuun, että lähimailla on viime aikoina tehty havaintoja karhusta, joka tonkanut roskiksia, eli siis joo, en pidä hurttia pihalla pimeän aikaan keskenään. Pohdittiin sitten joukolla, että näinköhän Demin viime kertainen silmin nähtävä levottomuus johtui juurikin edellä mainitusta.

Perjantaina pimeä tosiaan ehti nopeasti yllemme, joten paljon siinä ei keretty ihmeempiä touhuilla, kunhan vaan oltiin ja hengailtiin. Lauantaina sitten suunnattiin patikoimaan kokoonpanolla, kaikki hurtat minä, avo, avon veli, avon sisko ja hänen kihlattunsa. Alkumatka edettiin autolla (joku pari kilsaa), olisihan sitä mökille pihasta voinut kävelläkin, mutta olisi päivästä vähän turhan rankka tullut pennulle.

Mökiltä sitten jatkettiin veneellä järveä pitkin n.10min matka, ei kyllä turhan paljoa jäänyt varaa veneen reunan ja veden välille, kun kaikki kerralla ahtauduttiin veneeseen, toki koirat mukaan lukien. Demi ja Armas nyt ovat tottuneita veneiliöitä, eikä tuo Ricokaan asiasta pulttia ottanut, kovasti yritti hamuta vettä laidan yli :D Demi kyllä aiheutti harmaita hiuksia kun ei millään olisi malttanut olla veneessä - uimaan oisi halunnut .  Huomautan nyt tässä välissä, että normaalisti minulla on koirille AINA pelastusliivit päällä kun ollaan veneilemässä, mutta tämä reissu tuli niin extempore, ettei ollut pelastusliivit mukana :(

 

Rantauduttiin sitten maihin, ja jatkettiin jalan matkaa metikössä, alkuun maasto oli niin epämääräistä, että pentu sai priva kuljetuksen, heh, saihan siinä jo hivenen kantovuoroja jakaa, kun ei tuo enää mikään pieni kaveri ole :D Sitten onneksi päästiin vähän tasaisemmalle ( ei aluskasvillisuuden seassa petollisia koloja, joihin loukata itsensä) ja pentu sai jatkaa kävellen.

 



 

Välillä päästiin sitten jopa ihan mökkitielle tarpomaan, siinä koirat pisti vähän painiksi ja hetki otettiin lepiä ennenkun taas jatkettiin.

 

 

Noustiin sellaista kallion reunamaa, joten koirat saivat välistä olla kytkettynä - Armasta lukuunottamatta, sekun osaa kävellä pommin varmasti vaikka kallionkielekkeellä :D Kallion päällä, sitten pidettiin jonkin moinen tauko, että pentu sai ottaa lepiä .. köh tai sitten suurempi syy oli se, että ihmiset syödä eväsherkut rauhassa  :D

 

Pitihän sitä eräjormaillessa ottaa kimppapotretti kuvakin :)



Kukkulan päältä sitten laskeuduttiin alaspäin toista kautta, ja onneksi laskeuduttiin, ihan sikamageita kallion koloja sunmuita kiviröykkiöitä oli kallion seinämässä :)

 

Sitten maasto taas menikin vähän vaikeampi kulkuiseski, joten pentu pääsi taas katselemaan maisemia vuoronperään jokaisen sylistä :D

 

 

Sitten maasto muuttui taas enenpi kuusikoksi, niin oli parempi tasaisella kävellä niin pentu pääsi takaisin muiden seuraan käpsyttelemään. :)

 



 

Veneelle saapuessa Demi hyppäsi suoraan paattiin ja tuntui komentavan että nyt heti kaikki tänne :D Paluu matka sujui hyvin rauhallisesti ainakin pennun osalta, joka heti veneen rannasta lähdettyä rupesi tuhisemaan unissaan <3

 

 

Pituutta reissulla ei montaa kilometriä ollut, mutta pennun vauhtia kun mentiin ja jokainen kivi käännettiin niin n.3 tuntia siihen aikaa meni :D Ei kyllä olis uskonut, niin huomaamatta aika kului, onneksi sää suosi niin ei ollukkaa mikään kiire pois metästä. :)

 

Sunnuntaina sitten oli aksatreenit vanhemmilla, pentu vaan hengaili. Mut siitä oma postaus sit jaksan kirjustaa :D