Hulinnaa.

Kauppakassimme saa aloittaa tämän postauksen!
Heti alkuun pahoittelen, ettei kuvien asettelu oo mistää kotosin, kun blogspot taas temppuaa. :/

Meidän viimeaikaisia kuulumisia, jotka eivät ole sisältäneet ainuttakaan treeni kertaa, koirat ovat olleet 100% lomalla!

Käytiin montulla:

Sitten muutettiin uuteen kotiin ja saatiinkin ensimmäiset koirakaverit torstaina kylään:

 

 ***

 

 ***

Sitten viikonloppuna saatiin puolestaan laumanvahvistukseksi Aamu-neito ja myöhemmin Tiia&Arto kävivät paimenineen leikkimässä. Myöhemmin sain vielä kaksi jalkaisen hoitolapsenkin, kun pikku Kuutti tuli yöksyyn, että saivat äiti ja isi tuulettua pitkästä aikaa elokuvan ja syöminkejen merkeissä.

Aamu pääsi ensin tervehtimään omat koirani häkin verkon läpi, jopa Demi oli sen oloinen, että olisi halunnut vähän tehdä tuttavuutta, mutta sitten päätyikin vaihtoehtoon "syön sinut" :D Demissä on kyllä mukava piirre nykyisin, että jos sitä ärsyttää joku, niin itte menee kauvemmas, ettei tarvitse ärsyyntyä :D

Sittenpä paimenystävät Sinna&Maisa saapuivat. Aamu päsmäröi ulkona ihan kuusnolla Maisaa. Sinnan läsnä ollessa, Aamu ei niin pahasti jyrännyt, kun kiinnostus Sinnaa kohtaan kasvoi, mutta muuten "neiti-minä-minä-minä" oli aika niskan päällä.

 

Sitten Rico sai vähän juosta Sinnan kanssa - joka ei halunnut juosta Ricon kanssa. Laskin myös Aamun ulos, ja Rico leikkikin sen kanssa tosi hienosti, mutta juuri kun olin Ricoa laittamassa tarhaan Aamu oli ottamassa maasta keppiä ja Rico ärähti siitä sille, ja Aamu täyttä huutoa karkuun (ei koskenut, säikähti vain) - ja sillä hetkellähän Ricolla heitti kupin nurin ja Aamusta tuli saalis. Aamussa on todella rasittavaa tuo sen kovapäisyys, ennemmin täyttä huutoa juoksee karkuun, mutta nöyrry ei sitten millään ja tämä aiheuttaa Ricon kanssa sitten tuota kissa-hiiri-leikkiä.

Nuoren miehen korvat kyllä katosivat niin tyysti, että huh huh, ei antanut kiinni ja ilmeestä näki, että ei kyllä ollu mitään muuta mielessä kun metsästää Aamua -.- Ei asettunut sitten millään (vaikka yleensä maahan menee ja rauhottuu, kun ärähtää, että nyt maate, ja sitten tilanne ohi, nyt kävi vaan äkkiä maassa ja sama tuijotus jatkui! Hemmetin teini. Asiaa ei auttanut Aamu, joka oli jo unohtanut aikaisemman ja haastoi Ricoa leikkiin minkä kerkisi),  lopulta jouduin sitten herran hihnan kautta palauttamaan ruotuun, kun ei käskyt uponnut, hihnassa kun käveltiin hetki ja muutaman napakamman pakotteen hihnan toisessa päässä antoi, laski häntä ja katse muuttui taas "normaaliksi" vaikka Aamu ympärillä meuhasikin. :) Ricolla kun on tupannut vähän nyt sellaista ongelmaa olevan, että jos vaihtuu tolle "saalistus" linjalle, ja sitten ei vaadi sitä että rauhottuu, niin olettaa voivansa seuraavankin kerran öykkäröidä miten sattuu. :/ Hallinta kysymyshän se on, että jos sen saa kuulolle, enenkun tuolle linjalle lähtee, niin ongelmaa ei ole, mutta nyt kun Aamu juoksi pitkin pihoja kiljuen, en saanut Ricoa heti kuulolle ja näin ollen peli oli menetetty. Teini mikä teini. Noh joka tapauksessa loppu hyvin kaikki hyvin ja nuorimies palautti antenninsa taas kuulo etäisyydelle.

Sisällä pennut saivat vielä temmeltää keskenään, muutama kuva Maisasta.

Aamusta vielä 4kk posetus. :)