Joulukuu.

Käytiin tottistelemassa ja näyttelytreenailemassa Nooran kanssa perjantaina, harvinaista kuvamateriaalia siis luvassa moisista treeneistä!  Ricolle seuruuta, käännöksiä, pari noutoa ja liikkeestä maahan. Koira teki hyvin silloin kun teki, mutta ei ollut intensiivisesti läsnä. Ihmetytti suorastaan, kun se ei *ittuillut, sillä sitä se tekee kyllä välillä, ettei vaan viiitsi rueta töihin, mutta nyt ei kyse ollut siitä. En tiedä, olisiko lie koulunpiha ja kaikki suljetut ovet ollut liikaa pienen pelastuskoiran mielestä, sillä aina väliajoilla yritti päästä nenä pystyssä merkkaamaan ovia ja kaihoisasti katseli, että tuonne pitäisi kyllä mennä.

 Demille vaan hiljaa oloa lähinnä, seuruuta mateluvauhtia ja palkkausta hiljaa olosta. Sitten merkille lähettämistä otin myös. :) Demillä ei kyllä intensiivisyyden puutetta kyllä ollut.

Sitten näyttelytreeniä, järkytyttiin suorastaan miten pitkä takapotku Riksulla on, voi hyvä tavaton :D Harmi vaan, että kontaktia tarjoaa koko ajan, niin kuvissa ei näytä kokonaisuus niin upealta, kun pää hölömösti :D Demi nyt on perussiisti itsensä.

Sitten pojat pääsi PIIIITTKKÄÄÄSTÄÄÄ aikaa painimaan kunnolla ja antaumuksella.. osittain vahingon kautta, kun pojat päättivät katsoa toisiaan silmästä silmään ja yhteistuumin lähteä litomaan - vaikka molemmat olivat varsin tietoisia siitä, että ovat käskyn alla (toki koirat vielä metsästettiin kiinni otettiin hallintaan ja sitten luvan kanssa vasta laskettiin jytältämään, että ihan hulttiosti eivät opi lähtemään yhdessä litomaan). :D No onni onnettomuudessa, että Rico ei enää halunnut teurastaa Neppiä ja Nepistä oli vaan huippua kun Rico sitä moukaroi. Tuntui lystiä olevan :D

Ehkä keilausharjoitus menossa?

Lauantaina ja sunnuntaina sitten vetohommia parina, niin suksien kun potkukelkan edessä, sen mie vaan sanon, että jos en saa +100kg painoa, niin noita kahta en suksien eteen yksinään valjasta ellei ole hyvin aakeen laakeeta ympärillä ja PITKÄLLE! Ei mene ei käskyt läpi kun kilpaileevat keskenään. Potkurin edessä saa vielä jotenkin tuntumaa, mutta sukset jalassa olen ite jo niin heikoilla jäillä, niin saati sitten noiden vetämänä. Paranemaan päin touhu kuitenkin on kokoajan hallinnan puolesta. :D

Lauantai iltana meillä näytettiin tältä:

Sunnuntaina sitten repäistiin ja ajallettiin Demin kanssa aksatreeneihin! Kuulit oikein, aksaamaan! Miun kriteerit treenejen suhteen oli, että rataa ei tehdä, vaan myö alotetaan puhtaalta pöydältä tää aksailu taas tauvon jälkeen ja nyt vaadin siltä vaan tuota hyppyjen puhtaasti suorittamista (tauvolle jäätiin koska rimat tippu, niin itellä ei kiinnostusta ollut moista pelleilyä katsoa) ja kontakteista ei luisteta kertaakaan. Demi ylitti itsensä ja yllätti minut perusteellisesti, tehtiin helppoja ohjauskuvioita muutaman kerran 60cm rimoilla ja vain KERRAN yksi rima putosi, muuten puhtaasti. Sitten tehtiin keppejä, ja nekin teki puhtaasti!!!!! Siis mitä ihmettä! Miun Keekki muisti miten kepit suoritetaan oikein, PARHAUTTA! :D Sitten keinun ja puomin kontaktit otti nätisti, mutta A:lle sikaili.  Mutta hyvä fiilis jäi, pitää nyt vaan pitää tuo, etten rupee sillä rataa tekee, vaan pitäydytään näissä teknillisissä hommissa nyt tovi ainakin, ja sittemmin uudemmin radan pariin. Eli siis tästä voimme päätellä, että olen huomannut omistavani myös toisen harrastuskoiran, ja näin ollen siis odotettavissa olisi postauksia muustakin kun Ricon PEKOilusta, yritän parhaani mukaan myös revetä viikottaisiin aksatreeneihimmekin. :)

Illalla käytiin vielä 2km potkurilenkki, Demi irti juosten, Rico & Armas (..muodonvuoksi...) vetovermeissä potkurin edessä. Hirmu hyvin meni!

Sellaista meidän rauhaan, huomenna PEKOilemaan Ricon kanssa ja eiköhän sitä yritetä ennättää potkukelkkailla Demin kanssa - huh saas nähhä riittääkö vuorokaudessa tunnit. :)