sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Kuulumisia.

Keskiviikkona reenit, helppo radan tynkä, mutta en käsitä, molemmille koirille sai lukea raamattua vähän kovemmalla kädellä kun kumpikaan ei *PPPPPIIIIIIIIIIPPPP* meinannut hakea renkaaseen oikein, loppu treenejä kohten sitten sama ongelma toistui likipitäen kaikilla koirilla, että josko toi jesarilla ympäröity rengas ei kaikista näkyvin koiralle ole hämärässä. Etenkin Demiin mulla palo käpy ihan tyysti, kun neiti rysäytti suoraan PÄÄLLE, seisoin renkaan vieressä "esteenä" ettei hyppää kannakkeiden ja renkaan välistä, ja selvästi kädellä näytin renkaan keskikohdan (ja oli hypännytkin sen jo pari kertaa oikein) niin tämä apina hyppää aivan suoraan polvitaipeeseen, voin kertoa et tuli laskettua muutama kaunis kehu ilmoille silloin.. No joo, Demi otti nämä kirjaimellisesti kehuna ja jatkoi työn tekoa ihan kun mitään vällikohtausta ei olisi ollutkaan, välillä mua niiiin ottaa aivoon tuon koiran tekemisen meininki, pitäs olla tyytyväinen kun ei paineistu, mutta mitenpä tuollasen sitten puotat maan pinnalle??!! On se vaan niin pirun... ihana elikko <3

Armas nyt apinoi samaisella radalla muutoinkin, herra ei voinut hivenen ruohoontuneella kentäntyngällämme pahemmin juosta suoria linjoja, vaan hän valikoi etenemisreitit sitä nähden missä ei ollut ruohoja herran tossuja kutittamassa......... Jep, ei lisättävää.

 
Niin ja Demille käytin jo maxi rimoja, eikä se edes puottanut kun jonkun yksittäisen, JES!!! Oppiskohan se lopultakin hyppäämään niiden yli eikä rynni läpi? Sais sen kisaamaankin.

--

Torstaina sitten olikin taas kasvattajalle "rankka" päivä, Remu jatkoi matkaansa Joonaksen tykö Kajaaniin!


Hyvää matkaa pieni ilopilleri, aadeehoodee. <3

--

Perjantaina poikettiin vierailevan tähden Riiviön kera montulla, pennut sai olla eka Riiviön kanssa, sitten Demi sai juosta lopuksi yksin (narttujen välisiä kärhämiä varoen siis, autossa oli vaan verkko välissä eikä nuo ees murahdelleet toisilleen mutta silti) .


Riiviömuorille pennut olivat kuin ilmaa, ei sitä kiinnostanut, Armaan kanssa kyllä sitten intoutui juoksemaan mutta pennut ei kiinnostanut pätkä vertaa, joka toisaalta oli hyvä, että pennut sai tutustua ihan "iholle asti" ilman että mitään sanoo, kun Armas on pennuille tehnyt hyvin selväksi, että tarvitsee metrin säteellä raitista ilmaa pentubakteereista :'D Joskin nyt jo pihalla voivat vieretyste kulkea jos pennut ei hypi, mutta sisällä välimatka on metrin, Armas ei halua tutustua :D Leikkinyt ei kertaakaan ole pentujen kanssa.


9vkoa synnytyksestä, kai toi joskus tosta kiinteytyy????


Tällä kokoonpanolla elellään ainakin kuunloppuun, katsellaan sitten kuka lähtee ja mihkä suuntaan :)

Pikkupennutkin ovat nyt päässeet mukaan pissityslenkeille, kun kahta pystyy itsekin kaihtemaan isojen ohella, kolme siihen oli liikaa.


Hienosti pissiivät ja kakkiivat pihalle aina kun muistaa ne vaan pihalle viedä heti herättyä / leikittyä. Otolta sujuu Ricoa paremmin, kun Rico ei millään malta asettua pissille, vaan pitää saada säntäillä ruohotupsujen perässä.. Noh joo, sisällä onneksi hädät osuvat 95% paperille. :)


Saas nähdä saavatko pennut minusta ensiviikolla täyspäiväistä seuraa, alkaa tää lentsu vähän tuntumaan siltä, että saattaapi olla sairasloman paikka, nooh kuulostelllaan.


maanantai 10. syyskuuta 2012

Viimoset 3..

.. pääsivät myös käymään hiekkamontulla, eivät siis lauantaina olleet mukana, vaan mukana oli ne jotka lähti viikonlopun aikaan. :)

--
Pakolliset poset:

Sanomattakin varmaan selvää, että seuraksi kävin nappaamassa Erjan kääkkineen. :) Helpotti vähän tirriäinen ikävää kun lähti tekemään aivan jotain muuta. : ) Mut tuli taas huomattua, ei noi ihan niin teräviä otuksia oo, oli hirmusen iso lätäkkö niin yks kierti, kaks muuta käveli läpi, ja sittenpä olikin hyvin rapasia kakaroita :D  Tuskin tajusivat koko lätäkköä.

Amoral 8vkoa
Anthrax 8vkoa
Ancara 8vkoa


Hyvää matkaa pieni tirriäinen ♥ Iratyttö.


Vaikein luovutus takana.. En osaa sanoiksi pukea tätä tunnetta.. Tuo pieni, 200g mötikkä, jonka ympärillä elämäni pyöri ensimmäiset 2vkoa melkeinpä kellon ympäri, lähti maailmalle. Se oli niin tajuttoman pieni, niin pieni ettei se puolta kämmentä vienyt. En uskonut että siitä eläjä tulisi. Mutta niin se vaan päivä päivältä vahvistu ja parin viikon ikäisenä uskalsin perheelle luvata pennun. On varmasti sanomatta selvää että kyynel sitä silmäkulmaan tuli kun tätä kirjottaa ja miettii miten kova huoli pienestä oli, ekat pari viikkoa joka kerta kotiin mennessä pelotti, että entäs se ei ookkaan jaksanut enää tätä päivää? Entäs jos Demi on tallannut sen päälle? Entäs jos...?


Tällänen siitä sitten tuli! Elämän iloa pursuava pikkudiiva, joka ei antanut sisarusten kurmuuttaa itseään yhtään enenpää, laittoi hanttiin ihan kuin kuka tahansa muu pentueesta. Onneksi tämä pikkuprinsessa sai arvoisensa hoviväen, perheen ainuana prinsessana :)
♥ Nähdään pian pentu ♥




Näihin aatoksiin, näihin tunnelmiin, mie lähden ettii nessupakettia!

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Nyt oli aika sanoo hei hei Peto & Mora (Lalaa) !

 
Peto jätti meidät tänään ja siirtyi kiusaamaan jo veteraaniksi ehtinyttä Zorroa. Peto on tehnyt heti selväksi, ettei hän ainakaan nuku siellä missä sanotaan, vaan haluaa ihan itse sisustaa paikat mielensä mukaan! :D 
Zorroa ihmetyttää mikä ihme emännän sylissä on!

 
On noi veteraani koirat vaan niin <3
 
Myös Laalaa, nyttemmin Mora siirtyi kiusaamaan Kikkadopperia. Oli jo uudessa kodissa rumunnut koiraportin ali ja päättänyt ettei pihan aidat pidä pentua, hih! :D
 
 
 
Iltapäivästä Demi alkoi olla jo hyvinkin turhautunut, joten oli selvää, että jotain säpinää pitää saada, muuten saksanneiti ei tykkää hyvää! :D
 

 
 
Tunnin riekkumisen jälkeen sitten hivenen tokoiltiin Demin kanssa, että mie tykkään tuon koiran tekemisen meiningistä nyt, äkkiä pitäs päästä ohjattuihin, etten pilais hyvää koiraa omaa osaamattomuuttani! :D Edistäminen on jäänyt aika hyvin kokonaan pois, mutta poikitta kyllä hiukan, mutta sekin riippuu aika pitkälti miten reippaasti ite kävelen että poikittaako vähän vai tosi paljon :D Liikkeestä seiso ja liikkeestä maahan on aika avot, minkä nyt lopun perusasento liikkeestä maaha menee välillä hiukan vinoksi, pitäisi joku kikka siihen kehitellä :D Luoksetulo on aika näppärä, mutta välillä tulee vähän liian iloisesti, ja hypähtää vähän vasten, mutta sekin vähentynyt kun ärähtää kunnolla, että ei noin :S

Demille olen myös ilmasua tässä opettanut muutaman päivän, kyllä se jo sisäistää et suun pitää käydä, mutta köh.. välillä unohtuu se ääni... kuuluu vaan kun leuvat loksahtaa!! :D Noh päivä kerrallaan, ehkä se jo viikon päästä haukahtaa, eikä kivahda.. :D