Kovin on rapaista!

Niin se vaan piha suli - ja sen näkönen on kyllä käytäväkin, että on muutama rapainen piski, muutaman kerran hilppassu siitä!

Harrastus rintamalla Demi lomailee juoksujen tähden, Armas on eläkkeellä ja Rico hoitaa niin pelastuskoiran kuin tottelevaisen koiran pestiä!

Demille oon kaukoja ja esineiden nostattamista kovasti tehnyt, kaukoissa meillä on ongelma, maahan-seiso vaihdot tekee hyvin ilman, että etupää liikkuu, mutta istumisessa "nousee takajalkojen päälle", tämä sitten aiheuttaa etuosan liikkumisen, ja haluaisin nimenomaan, että etuosa ei liiku, vaan takaosa tekee töitä :|  Ricolle tämä ongelma ratkaistiin sillä, että käskytin sitä ensin ihan edessä itse seisoen, ja nostatin "eteen" käskyllä (jonka vaihdoin sitten kaukojen yhteyteen "ylös") , se on Ricolle niin vahva käsky, että jätkä ymmärsin asian ytimen ihan muutamalla toistolla ja välimatkaa sai kasvatettua jo jokusen metrin. Kivasti kyllä nostaa jo kaikkea (......muuta paitsi noutokapulaa)! Huippua!

Armas sitten tosiaan on eläkkeellä, lenkkeillään, löhöillään sohvalla, käydään kyläilemässä! Niin no ollaan me Arpun kanssa käyty nyt kerran viikossa muutaman viikon ajan koirafysioterapeutti Heli Kapanen-Lappalainen luona Ergobath AT- allasterapiassa. Ei niistä ainakaan haittaa ole ollut, koira ei ole nyt juurikaan kipuillut, eikä ole kortisonia tarvinnut antaa, eikä kipulääkkeitä. Tarkoitus olisi saada jätkä kontrolloidulla liikunnalla teräskuntoon, joka toivottavasti sitten tukisi, oletettavasti reistaavaa rankaa.

Sitten Rinkulaan, muutamat PEKOtreenit on tässä ollut vaihtelevalla menestyksellä, Ricon treenikuvioon tuli vähän muutoksia, koira vaaditaan makuulleen ja minä otan siihen etäisyyttä, ennen rakennukseen lähetystä, tämä rauhoitti huomattavasti Ricoa ja sillä ei ollut enää niin älytön kiire, nyt kun Ricolle on ehkä iskostautunut mieleen "mitä nopeemmin, mitä enemmän ukkoja löytyy, sitä parempi", niin nyt olisi tarkoitus rauhoittaa työskentelyä siten, että malttaa etsiä ukon loppuun, eikä lähde kesken etsimään seuraavaa. Rakennuksessa koira kuitenkin edelleen on kivaa katsottavaa, mutta avoimessa maastossa ei vaan toimi. Kaikki muu kiinnostaa enemmän. Lauantaina meillä oli treenit sairaalan purkutalossa, yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa, käytössä oli meillä oli kellaritiloissa savukone. Savukoneen pitämä "tsup"...."tsup".. - ääni ja sitä seuraava savupölähdys oli Ricon mielestä kerrassaaan kamala! Mutta niin se vaan voitti pelkonsa ja eteni huoneen oviaukosta sisään ja kävi laitteen katsomassa, vaikkakin niin maatamyöten meni kuin mahollista koneen lähelle. Muuten työskenteli monikerroksisessa kerrostalossa todella kivasti ja itsenäisesti.

Sitten tottista ollaan käyty muutaman kerran tekee, ei juuri mainittavaa, tekee, jos tekee, kiinnostaa tehä töitä, jos kiinnostaa. Häiriöpaikkamakuu hyvä. Mutta eilen! Autosta ottaessa tarrasi suoraan käteen kiinni ja oli ihan liekeissä! Ennakoi liikkeitä (eikä siis tosiaan ennakoi tavallisesti, ei sillä oo mikään kiire tehä mitään : D ) , pomppi vasten(!) ja oli muutenkin ihan häkkärä väkkärä. Toisaalta oli kyllä tosi kiva tehä töitä tuollaisen Ricon kanssa, koska oli nostattamatta noi täpinöissään, niin palkkautui älyttömän hyvin!

Sitten tämä emäntä on aloitellut taas vanhaa rakasta harrastusta, nimittäin ratsastusta! Heppatyttö mikä heppatyttö! Voi kun saisi vielä koirat tuohon yhdistettyä.

Mut muuten ollaan vaan ja hengaillaan, tänään oli pesupäivä Armaalla ja Ricolla, hienosti pojat hommasta selviytyivät, jopa Rico jolle tämä oli toinen vai kolmas pesu elämänsä aikana!

Sakemannithan ei saa tulla sohvalle... nii no, eihän ne nyt kirjaimellisesti ole sohvalla, vaan levitysosalla, mutta niin nätisti siihen nousivat molemmat kainaloon, etten hennonut kieltääkkään. Armas tyytyi ärräämään yläkerran kissalle joka oli ulkona.

Niiin sitten tilasin koko koplalle värikkäät heijastinpannat, jotka on nopea laittaa kaulaan ja näkyvät, ovat kyllä ihan mahtavat!

Näihin tunnelmiin :)