Iloisten paimenten elämää.

Olenpas huurrjaan laiska kirjottamaan mitään, noh kuvilla mennään tänäänkin. Huomenna ois pitkästä aikaa Ricolla taas peko, toivottavasti homma menisi niinkun pitää, sillä tiistain vepeilyistä jäi niin kakanmaku suuhun, kun herra teenage keksi, että tyttöjen hajut kiinnostaa paaaalljjooonn enemmän kun mikään hölmö työnteko. H u o h.

Tokoilu sen puoleen on ollut tasaisen varmaa, seuruu kiva, jäävät hyvät, luoksetulo ollut todella kiva, kaukot ok, ainut mikä nyt taas vähän yrittää muistutella olemassa olollaan, että hypylle ei meinaa lähteä ekasta käskystä, tai siis lähtee, mutta pysähtyy varmistamaan. Hölmö minä, jo aikaisemmin kesällä sanoin kaverille siitä, etten Ricolle tee hyppyä kuin oikealla hypyllä, koska sen suorittaa aina puhtaasti, mutta sitten jos käyttää jotain puomeja yms. hypyn korvikkeita tämä sama ongelma tulee, ja se heijastuu sitten oikealla hypylläkin, mutta tänään sitten taas "unohdin" asian, koska hyppy on ollut niin hyvä ja vahva, että menin hypyttämään lasten leikkipaikalla sellaisen puomin yli, ja kuten arvata saattaa taas meni epävarmaksi! Hitto, millon sitä oppii olemaan tekemättä näitä typeriä aivopieruja! Pitää yrittää pian päästä paikkaamaan tämä moka Nooran kanssa, sillä hällä on oikia hieno hyppy.