perjantai 6. heinäkuuta 2012

8vko!!

8vko

7vko

6vko



Kokosimpa samaan postaukseen edellisviikkojen kuvat, kyllähän tuo aikamoisen paisumisen tuossa on tehnyt :D Olen nyt vasta "todistettavasti" tuntenut pentujen läsnä olon, ensireaktio eilen illalla oli, että HYI! Oli jotenkin todella kuvottavaa, että miun pienen Dempulan sisällä joku otus nuijii minua kämmeneen! ... Joskin pian kuitenkin löysin itseni lässyttämästä Demin vatsakummulle, eikä ällöttänyt enää yhtään - kun alkushokista selvisi! ;D Hih.. Kohta ne tulee! Kunhan ei liian pian, pihtaisi nyt ensiviikonloppuun.






Tulipahan puhelinkin tyhjennettyä koneelle, niin tässä jokunen kännykkälaatuinen kuva Dempulasta viime viikon aikaan. Ei mammasta kyllä pahemmin ulkona huomaa että olisi viimesillään tiineenä... Vähän rauhallisemmin se käpsii, mutta ihan tajuton hinku veteen, ja kun en ole uskaltanut sille heitelläkkään enää pahemmin veteen lelua ( Demi RAKASTAA uimista ja leluja , nekun yhdistää niin Demi on taivaassa!) , niin tänäänpä neiti sitten ottikin ritolat ja paineli järveen ja sieltä rupesi hirveästi ulisemaan / mälisemään - hälle ois pitänyt heitellä keppi tms. Epätoivoissaan Demi rupesi jopa kaapimaan tassulla vettä niin että vedet lensi kaaressa, sitä vesipeto ei vielä ennen ollut keksinytkään :D Hih, epätoivoisten yritysten jälkeen, hellyin sen verran, että heittelin pieniä risun palasia rantaviivaa pitkin, ettei pahemmin tarvinnut uida, mutta saipahan läträtä vedessä ja leikkiä kun kerta niin kovasti mieli teki :) Voi että oli toinen onnellinen, aivan kun lapsi karkkikaupassa! <3 Tuostako muka äiti.....




torstai 5. heinäkuuta 2012

Sosiaalista & aksaaa + oheistoimintaa.



Keskiviikkona töiden jälkeen hain vain koirat autoon ja suuntasin kohti iskän työpaikkaa (- on siis uitolla töissä ja näin ollen heittelee rekkojen kyydistä pöllit trukilla vetteen -) jotta saisivat koirat purkaa energiansa irti olemalla. Satuimmekin hyvään saumaan kun ei sattunut kuin kaksi tukkirekkaa tulemaan siinä ollessamme. Ensimmäisen rekan tullessa pyysin koirat autoon (rekka ajoi 1½m päästä autoani) varmuuden vuoksi, etteivät keksi mitään typerää - joskin eivätpä nuo pätkääkään välittäneet koko rekasta sinäkään aikana kun se sitoi puita, mutta ei sitä koskaan tiedä. Seuraava rekka kun tuli, pyysin koirat vaan auton toiselle puolen, ja siitä katsottiin kun rekka surruutti pois. Eli siis meillä ei moiset pienet (heh täys pitkät tukkirekat) pelota :D Ovathan toki olleet usein mukana rannassa, joten sinällään tuttuahan ne rekat oli, mutta aina on parempi varmistella kun luottaa liikaa.






Armaalle heittelin palloa - ja Demille annoin oman pallon suuhun, toki sen piti juosta joka ainut lenkki Armaan mukana kun se haki palloaan, mutta koska sillä oli oma pallo suussa, välttyi neitikoira turhilta äkkipysähdyksiltä, hypyiltä yms. jotka voisivat olla haitaksi loppu tiineydelle.



Demi molahti "laiturilta" veteen, kun kääntyi katsomaan mitä pihalla tapahtuu ja jatkoi etenemistä - sinne molahti!! Ei näkynyt korvaakaan pinnalla hetkeen - kunnes sitten hirmuisella räpiköimisellä neiti pinnalle ilmestyi ja kapusi takaisin laiturille - ei tuntunut maha olevan esteenä kun punnersi itsensä ylös! Hetkeä myöhemmin Armaan pallon kurottelu päätyi samaan lopputulokseen, joskin koira pysyi miltein pinnalla, mutta Armaalla voimat eivät riittäneet korkealle laiturille ylös nousta, joten minun piti kiireesti mennä pelastamaan paniikissa molskiva rasilialaiseni, joskin niin paniikissa ei toki ollut että pallosta olisi luopunut :D Heh..

Aikamme siellä oltuamme, huomasin että alkoi olla jo kiire treenejä vetämään - eikun koirat kyytiin ja kotia kohti, jonne Demin puotin kyydistä. Armas pääsi vielä treeneihinkin mukaan, joskin makupaloja tms, minulla ei kyllä ollut mukana, joten luotin limaisen pallon voimaan!


Ensin oli alkeisryhmä, paikalla oli 4 koirakkoa, joten jokaiselle oli rutkasti aikaa, ja saatiinkin jo ihan hyvän kokoinen pätkä suoritetuksi! :) Alkuun oli vain esteet 2, 3 ja 4. Kun homma luonnistui lisäsin eteen hypyn. Tämäkin kun alkoi sujumaan, toisilla paremmin ja toisilla vielä paremmin niin homma otettiin sitten toisinpäin hyppy, putki, hyppy, hyppy - kuvan mukaisesti. Alkeet kun oli pulkassa, oli jatkon vuoro, samalla radalla jatkettiin, koska paikalle tuli vain yksi koirakko, joten saatiin sitten Erjan kanssa omat koirammekin treenattua varsin hyvin siinä samalla. Armaalle tuo neljän esteen sarja oli kuitenki hivenen liian helppo, (ei sitä kiinnosta tehdä päiväkoti askareita jos on jo amiksessa) joten pyärittelin sitä esteiden lomassa useamman erikaavan mukaan, mutta yllä olevassa kuvassa yksi esimerkki.



(c) Tuija2012

Treenailun jälkeen sitten Armas saikin leikkiä taas sosiaalista kääkkä (Tauno, Hilma ja Riku) seurassa, alkuun mukana juoksi myös dopperi Näppärä, mutta Armas oli vielä silloin hihnassa, sillä Armas ei pahemmin perusta isoista HÖTKYÄVISTÄ koirista, etenkään jos ne eivät tajua väistää. :) Eipähän tuo Armas intoutunut varsinaisesti leikkimään, mutta palloa kyllä haki, ja antoi Taunon juosta ihan kyljessä kiinni mukana. Kerran taisi pennulle sanoa, että "mukava olla idolisi mutta ei tarvitse kuitenkaan päälle juosta" ;)


Armas huomautti Taunolle, että noin iholle ei muuten tulla! :D
"Heiii, kalkkiautomaatti elä oo noin tiukkis, ollaan kavereitaa jooookoooo?"

Viimeiseksi kuvaksi niin mahdottoman suloinen Hilma <3 Voisin tuota nassua kuvata vaikka päivästä toiseen! Eipä ole tullut vastaan vielä tuon suloisempaan pään kallisteliaa!! :)

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Sitä sun tätä.



Maanantaina Armas sai "tyttöystävän" kylään, elikkästä Pipsa neiti kävi kyläilemässä. Demi ei paljoa pennulle korvaansa lotkauttanut - kyseessä kun oli jo "vanha tuttavuus", kerran pöhähti - tätä Pipsa kauhistui niin että juoksi pöydän jalkaan - tyhmä pentu :D Heti kuitenkin piti olla uudelleen urkkimassa, että mitämitämitä, aikasta tyhmän rohkea kakara. Nojoo, Demi sai sitten kuitenkin olla omassa rauhassa huoneessa, ja viettikin aikansa pentulaatikossa köllien taju pois, paitsi ulkoovi kun kävi niin sitten piti pihalle päästä mukaan. 



Armas jaksoi tietyn ajan pentua, mutta sitten huomasin, että ukko alkoi hakeutua pitkälleen - eikä oikein pitänyt pennun loputtomasta ( siis oikeesti loputtomasta! Mikä 9vkonen pentu riehuu monta tuntee putkeen ilman että ottaa lepiä? ) energiasta, joten laskin senkin koiraportin taa nukkumaan. Sittenpä Pipsa keksikin että on kiva ajaa vaikka Kissaa takaa kun kukaan muukaan ei leiki! Kissa ei oikein tiennyt juostakko karkuun vai antaa tassua - päätyi sitten ensimmäiseen, ja Pipsaa saikin useamman kerran kieltää ettei Kissiä kiusata, vaan ylimääräinen energia puretaan leluihin. 



Tulipahan siinä ohella myös siivottua gerbiilit - ja jälleen Pipsasta olisi ollut hurjan hauska maistella hiiriä - ja voi että sitä komennusta kun hiiret juoksivat virike-pallossa pitkin kämppää.. En tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa kun Pipsa heittäyti vuoroin komentamaan, vuoroin leikkiinkutsu-asentoon. :D Onneksi nuo meidän hiiret eivät kovin jyrkkiä ole, ovat tottuneet siihen että meillä pyöriin jos vaikka minkä moista eläjää, eivätkä näin ollen tuntuneet kovin välittävän Pipsasta vaan rullasivat ihan juuri siihen suuntaan kun itse halusivat, välittämättä siitä onko pentu härkkimässä tiellä. Nätisti pentu kuitenkin antoi pallon pyöriä, eikä kun muutaman kerran yrittänyt sen päälle hypätä. :)



Otettiin Pipsasta myös talentti kuvat - onhan kyseessä kuitenkin varsin lupaavanoloinen pentu, niin kropaltaan kuin tempperamentiltään. 



Sellainen pikkuPipsa. :) 

Tänään sosiaalinen elämä jatkui tänään Saran ja Riiviön muodossa, Riiviö tosin sai jäädä vahtimaan ulko-ovea (ulkopuolelta), en Demin halunnut ottavan ressiä toisesta nartusta omalla reviirillä.

Riiviöstäkin otettiin talentti kuvat:








Muorikoira 6v. Beezlebub On se vaan hyvässä kunnossa :) <3

Ettei tämä nyt menisi ihan muiden koirien kehumikseksi niin sitten vähän omiakin:


Tuollainen pentuloossi meillä nyt sitten on! Koko n.100cm x 140cm, etulaita kiinteänä n.20cm,  mahdollisuus korottaa kahdella, 20cm korkealla erillisellä levyllä johon kätevä systeemi jota en ees yritä selittää (joskin muutamalla ruuvin pyöräytyksellä koko etulaitakin pois otettavissa) :D Laidoilla on n.10cm korkeudessa turvarimat pentujen turvana. Yläreuniin KOSMEETTISISTA syistä tulee listat, pitäähän pentuloossin nyt olla nätti, mutta ei vaan tajuttu ottaa listaa tarpeeks viimeks kun maalla oltiin, joten pentuloossi on vielä siltä osin hiukan kesken, että kahdelta reunalta puuttuu ylälistat, sehän ei toki käyttöä estä. Demi viihtyy pentulootassa hyvin, ja viettääkin siellä aikaa "ihan muutenvaankin" .

Vauvakiloja Demille on tullut n.5kg tähän mennessä ja vyötärön ympärystä n.+25cm, en sitten tiedä onko se vähän vai paljon :D

Sitten Armaaseen, eilen otettiin ihan ministi tokohommia, joskin, Armas ei antanut mitään ilman että näki missä pallo on - pallon eteenhän sitten pystyi tekemään mitä vain ;)



Sitten Armaalla on nyt joku pirun aivopieru, ajelee sekin Kissa takaa ihan turhan tähen, hiukan on alkanut epäilyttää, eikai se piru vie saalistusviettiä ole alkanut nostattelemaan Kissaa kohtaa.... :S No joo onneksi meillä on paljon paikkoja minne Kissa turvaan pääsee - ja Kissa on miltein puolet Armaan painosta joten kylllä se kampoihinkin antaa aina välillä Armaalle, jos viitsii rueta tappelemaan - eli todella todella harvoin. No joo saattaahan tuo nyt olla yksi niistä miljoonista oireista joita Demin tiineys on Armaalle aiheuttanut nyt muutenkin... Pitää olla vaan vieläkin tarkempi sen suhteen, ettei saa jahdata Kissaa yhtään, ja muistaa huomioida sitä aina yhtäpaljon kuin Demiä (sitä kun tulee aika paljon paijattua valtavan vauvamasun takia).


Sitten meidän pihassa asuu useampi tälläinen..



RUSAKKO! Nämä jos mitkä aiheuttavat aamuisin päänvaivaa, kun viimeinen asia mitä mie aamulla jaksan on rusakon perään säntäilevä rasilialainen... Argh.. Nämä kuvat otettu suoraan ikkunan alta iltapäivällä, ei paljon noita pelota ihmisasutusten lähistö...

Niin ja loppuun vielä Demistä tuollainen ei niin edustava otos, eilen suihkun jälkeen otettu. Monta viikkoa jo pitänyt pestä koirat, kun molemmat olivat suorastaan limaisia kun ei ole tullut pestyä pitkään aikaan... Oli ilo huomata, että Armas onkin oikeasti valko-ruskea, eikä epämääräisen hiekan harmaa-ruskea :D




sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Kuopiossa!

Näköalapaikan kupeesta.


Heipsan.

Meillä oli viimeinen isompi "reissu" ennen Demin räjähtämistä. Vietettiin viikonloppu avon siskon kämpillä Kuopiossa, ja Demi ottikin reissailun tavalliseen tapaansa hyvin lunkisti - sille on aivan sama missä se vetää hirsiä, Armas vähän piippaili, ja puhahteli rappukäytävän äänille (ei taas pitkään aikaan olla oltu kerrostalossa yötä) , mutta kokonaisuudessaan aika rennosti molemmat olivat.

Perjantaina käytiin jollain näköalapaikalla, jokusen kilsan lenkkihän siitä sitten tuli, itikoita oli ihan perkeleesti, ja Armas olikin jo aika hermoraunion partaalla niiden kanssa, Demi ei edes huomannut moisia (minä kyllä puolestani huomasin, että oli neiti saanut vähän purujälkiä, kun oli silmän ympärykset ihan pateilla -  molemmilla).

Lauantaina käytiin sitten Ikeassa, koirat jäi kämpän vahdiksi, oletettavasti olivat olleet ihan kiltisti kun tultiin sisään niin molemmat havahtuivat vasta siinä vaiheessa kun ovi kävi, ja nousivat uniltaan.  Siitä sitten koirat kyytiin (ilma kun oli pilvinen ja sateinen niin ei ollut kuuma autossa) ja pyörähdettiin vielä muutamassa kaupassa pikaiseen ja Armas saikin uudet pelastusliivit, kokoa M - vanhat kun oli vähän naftit, eli siis jos joku tarviaa S-kokoisia pelastusliivejä (alle 10kg ), niin täältä sais halvalla hyvin vähän käytetyt, noissa on sellainen yhtenäinen vatsakappale, et on tukevat päällä, eikä vaan nauhat, joten ei paina/aiheuta hiertymiä. Jotain muutakin sitä kai tul ostettua mut en nyt muista mitä... :D Sitten poikettiin katsomassa puijon tornia, harmiksemme siellä oli jotkut häät tms, niin ei sit viititty sen tarkemmin käy katselemassa, ettei häiritä.

Illalla otin sitten Demin kanssa tottista läheisellä hiekkakentällä, ja saatiinkin aivan uusi kokemus - paikalle rantautui villakoira yllättäen, ikinä ei olla treenattu silleen et oltas treenaamassa ja joku tulee siihen ja kävelee ohi koirineen, vaan aina ollaan joko menty häiriöön tai havaittu se eka ja sitten alettu treenata (esim. ketälle mennessä / kentällä ollessa) - nyt koira tuli näkökenttään kesken seuruun. Ennätin sekuntin pohtia et mitäs nyt, mutta ONNEKSI päädyin jatkamaan liikettä ja en ottanut painetta tästä muuttuneesta tilanteesta. Demi oli hieno! Hiukan sen siitä kiihtyi (komensi palkatessa) mutta se kiihtymys oli suoraan minulle osoitettua, ei edes katsonut muutaman metrin päässä olevaa vierasta koiraa! Hitto et olin tyytyväinen. Miusta on niin uskomatonta et treenatessa sen ei tarvitse pihahtaakaan vaikka tolleen käy, mutta jos samainen puudeli kävelis tuolleen suoraan vastaan ihan vaan kun lenkillä oltas - aivan varmasti haukahtaa ainakin kerran (opittu tapa mikä opittu tapa, prkl)! Että olin tyytyväinen tyttööni :) 

Sunnuntaina sitten lopulta koitti syy miksi Kuopioon rantauduttiin, AGIROTU! Oli oikein lupaavaa kun rataan tutustuessa tuli saavista kaatamalla vettä - et jes. Niin ja sitten viime kisojen ei olla Armaan kanssa reenattu, joten siis lahjattomat reenaa asenteella mentiin, radalle Armas kyllä lähti tosi kivasti, ja rata oli muutoinkin ihan helppo. Ainut vaan et mie sain 7 esteella jonkun hemmetin aivopierun, ja en muistanut kummalta puolelta se pitäisi mennä - näinpä sitten ohjasin koiran KOLMESTI  siihen, varmuuden vuoksi vähän joka suunnasta ...... kyllä hävettää.  Sitten kepeiltä perus ohijuoksu Armaan osalta, haisteli vaan keppejä, niin huomas että herra tekee taas ihan omaa juttuaan ihan tietoisesti, hoh hoi, no joo keppejen jälkeen putkelle meno oli HIENO!! Oon niiiin ylpeä siitä miten hyvin haki sinne :) Et joo kokonaisuudessa hienosti meni, mutta seiska esteen sählinki & keppiongelma vois olla olematta. Pelleilevät brasilialaiset eivät kyllä palkinnoille yltäneet, mutta kaikki sai radan alusta loppuun joten hyvä mieli jäi :)

Niin ja tein sellaisen johtopäätöksen Demin ruokinnan suhteen, ruoka varmaan sopii sille ihan hyvin, koska aamulla sen uloste on ihan normaalia, mutta jos liikutaan enenpi tilanne muuttuu, esim. iltapäivällä lenkin jälkeen sen vatta on vähän löysänä, muttei kuitenkaan ihan ripulilla. Eli näin ollen epäilen tiineyden & liikunnan vaikuttavan siihen, et sillä sitten heittää vähän vattaa liiaksi toimivaksi, sillä lauantaina kun tultiin Ikeasta (Demi ei ollut päässyt pidemmälle lenkille, vaan aamukäyttö) vatta oli ihan normaali, mutta sitten perjantaina näköalatorni reissun jälkeen oli  löysänä. Ja tänäänkin ollut normaalina kun ollut vain sisällä kun myö oltiin Agirodussa. Et sellasia pohdintoja. :D

Mammakoira 7vko astutuksesta.



Ai niin ja vertailun vuoks Demistä tälläinen ennen - jälkeen kuva, eka otettu tammikuussa, ja toinen nyt viikonloppuna:


Kai sitä massua on vähän sittenkin tullu, vaikka itestä tuntuu ettei sitä nyt hirveesti ole :D

Nyt sitten Demi saa viettää päivät koiraportin takana huoneessa, johon sille on kasattu pentuloota, josko se hiffaisi, että se on hyvä loota synnyttää sitten aikanaan. Muutoinkin meillä otetaan rauhallisesti - joskin sen enenpää koirien telekkuamista rajottamatta, et niin kauvan kun Demi riehuu niin saapi riehuakkin ihan kaikin mokomin. Ens viikonloppuna vielä mahdollisesti maalle mennään, mut sittenpä se h-hetki onkin jo ihan ovella, niin viikonen viikko olla ihan tukevasti kotona ;)