PEKO

Maanantaina PEKOtreenejen aiheena oli ekaa kertaa suorat pistot. Oltiin kentällä ja kentälle asettui 7 maalimiestä, 3 toiselle ja 4 toiselle laidalle tasaisin välimatkoin, ideana oli lähettää koira keskilinjalta tietyn ukon luo (joka antaa suora palkan niille joilla ei ilmaisua) ja palata koiran kanssa keskilinjalle ja lähettää toisella reunalla olevan ukon luo (havainnollistamis piirros alla).

Riksu oli ihan tykki! Ei huutanut(!!!!!!!!!!!!!!!) ja lähti kuin tykin suusta joka ukolle, eikä kertaakaan yrittänytkään karata muille ukoille (mitä pidempään harrastaneetkin koirakot tekivät ;) ), kuin sinne minne lähetin! JIPPOOUUU! Mulle tuli niiiiiiiinn suuri inspis alkaa opettaa ilmaisua sille, että! Tosiaan oon päätynyt rulliin, ja nyt töistä sosialisoinkin hommaan välttävät putken pätkät, on noi vähän turhan ohuet, mut luulen että jos oppii suussa pitäää ohuita, ei luulis paksumpien olevan ongelma! :P

Palatakseen tuohon treeniin, ikävä kyllä meidän vuoron lopulla kävi pieni välikohtaus, kun viimesen ukon jälkeen oli ideana, että koira lasketaan ihmisryhmän kehuttavaksi, siten että kaikki maalimiehet saa koiraa kehua ja näin pois päin ja lähdettiin autoa kohti, niin eikös vaan kentän laidalta ampaise alta kouluikäinen? muksu sinne kentälle (oli siis treeni kaverilla lapset mukana, ja se on mulle ihan ok, jos lapset pysyy poissa kentältä silloin kun koirat reenaa, ellei ole sovittu sellaisesta häiriötreenistä sitten etukäteen) ja katoin kyllä, että Rico kiinnostu tilanteesta, mutta näytti kuitenkin jättävän lapsen omaan arvoonsa, mutta lapsen sännättyä ohi päätti kuitenkin kaahata perään ja hypätä päälle - no tietysti lapsi veti lipat ja alkoi huutaa. No otin Ricon tässä vaiheessa kiinni ja yritin rauhoittaa sen (oli ihan kujalla mitä hemmettiä tapahtui ja päätyi pöhisemään lapselle), ja heti kun rauhoittui laskin pennun jatkamaan matkaa autolle, vähän se pälysi taaksepäin, mutta josko se ei nyt ei olisi tuosta mitään lapsiongelmaa repäissyt. Siskon tyttö onneksi vielä kävi auton ympärillä pörräämässä, eikä Riksu poika sitä mitenkään toljotellut, että kaipa se pöhinä sitten oli seurausta lapsen huudosta. :)

Lopuksi tokoa katuuskottavan tokoArmaan kanssa, paikkamakuun jopa pysy kylmässä maassa, toki tiesin, ettei se sieltä litomaan lähe, mut olin varma et seisoo rupiaa :D  Välipalkatessa nous istuu ja lopun perusasennon ennakoi, mutta Armaan motivaatiolla tuo oli hieno hetki :D sitten kentällä seuruuta, seurashan se, ilman kontaktia, mutta seuraa kuitenkin. Sitten yritin luoksetuloa ottaa, mut herra teki täyden stopin, jottei varmaa istunut, en tiiä koskiko sitä jotenkin jalkaan, mut sitä se valitti kuitenkin, pystyi juoksemaan, ei ontunu, mutta istumaan käskies nosti toisen takajalan ilmaa ja laitto korvat niin luimuu ku osaa, eikä tehny elettäkään istuukseen. Tää jäi arvoitukseksi, et koskiko sitä oikeesti vai feikkasko - illalla pysty kotona menee maahan ja istuu.

Tiistaina poikien kas käytiin rullaluistelee viitisen kilsaa, hienosti meni, yks rähisevä koira sai Ricon tempasee, mut muuten tasasen varmaa etenemistä :)

Demi on maalla, koska saadaan viikonlopuks Armaan sisko emäntineen kylään piiiiitttkkkäässtää aikaa <3 Helpommalla selvii kun ei narttuja tarvii kytätä, kun D maalla. :)