HUOM! Tämä postaus sisältää luvattoman paljon kuvia, joten voi olla, että hitaalla verkolla kuvat eivät näy tai latautuvat hitaasti. :)
Lähdettiin perjantai aamuna matkaan Liperistä repeämispisteeseen pakatulla Volvo V70. Kyytiinhän siis lähti 3 ihmistä, 3 isoa koiraa, 3 kevythäkkiä (+auton kontin häkki), näyttelyteltta, 4 matkatuolia, koirien sekä ihmisten viikonloppu reissun tarpeet sekä muuta pientä sälää. Niin ja koska autoradio meni edellisviikonloppuna oikosulkuun, matkaan lähdettiin pattereilla toimivan matkaradion turvin, eli siis reissuhenkisyys oli taattu!
Ensimmäinen kunnon pysähdys pidettiin 'RANTA' nimisessä paikassa, lienet jossain Kajaanin tietämillä, jossa koirat sitten saivat vähän purkaa energiaansa juoksemalla ja vedessä kahlailemalla.
***
Matkalla pysähdyttiin katsomaan porotokkaa, jossa oli varmasti toista sataa poroa laiduntamassa tienvarressa, oli aika huisi näky, ekaa kertaa lappiin matkaavalle!
Perille yöpaikkaan saavuttiin illasta, siellä meitä oli odottamassa jo Demin poika Otto ja emäntä Jenni sekä hänen isovanhempansa, joiden tykönä me viikonloppu yövyttiin. Vielä ennen iltapalaa kävimme koirien kanssa kävelemässä ja voin kertoa, että olisin ollut onnellisempi ilman sitä kävelyä, koirat olivat toinen toistaan hirveämpiä, kaikki vaan vonkuivat toistensa perään ja hihnakäytös oli jäänyt jonnekkin välille Liperi - Rovaniemi, ARGHH!! Onneksi lopulta viimeiset n.500m koko kopla liikkui kohtuu järkevästi.
Illalla Jenni tekaisi meille vielä herkkupitsat, joten saunan kautta iltapalalle kun meni, ei tarvinnut enää unta sen jälkeen houkutella kömpiessä yläkertaan ja sänkyyn!
***
Aamulla kello soikin hyvissä ajoin ja oli aika pakkautua taas autoon ja kohti näyttelypaikkaa, jonne matkaa mökiltä oli n.30km. Näyttelyiden osalta julkaisin jo erillisen postauksen, joten skipataan se osuus tästä ja siirrytään suoraan näyttelyiden jälkeisiin tunnelmiin.
Ensin mentiin Joulupukin pajakylään, jossa käytiin katsomassa tarhattuja poroja, Petteriä sekä Jukkapoikaa. Kyllä tuli hiukan turisti olo, kun maksoi poron rapsuttelusta :D Sekä kierrettiin toinen toistaan jouluisempia tuliaisputiikkeja läpi sekä joku 'taidenäyttelykin' tuli katsottua.
***
Tämän jälkeen käytiin syömässä Amarillossa aivaann mieelleetttöömään hyvää ruokaa! Vähän ruokalista erosi Joensuussa totuttuun, mutta hyvää oli silti :p
Amarillosta suunnattiin vielä Ounasvaaralle maisemia katsomaan ja koiria ulkoiluttamaan, kovin kummaiset ei maisemat olleet, kun puustoa oli niin paljon ympärillä.
Ainiin näyttelyissä Demin hampaita tuomarille näyttäessä huomasin Demin poskihampaassa jotain outoa (muutoin punertava ien oli keltainen yhdestä kohtaa) ja illlalla sitten kun asetuttiin aloillemme katsoin tarkemmin hammasta, niin kahden vikan poskihampaan väliin oli uponnut luultavasti halosta isohko säle (meillä ei halkoja saa kannella, mutta koska oli torstaihin asti maalla ja siellä prinsessa saa tehdä mitä prinsessa haluaa, niin kantelee niitä) ja sekun pinseteillä kaivettiin hampaiden välistä pois huomattiin puuta olevan lisää ja se oli painunut ns. ikenen sisään jättäen hampaiden väliin useamman millin syvän railon ikeneen. Hyi! Eikä muuten valitellut ollenkaan, että olisi mikään vialla, että aika tuurissa oli huomaaminen. Alla kuva kolme päivää myöhemmin, ien mennyt jo hyvin umpeen, mutta hampaiden välissä näkyy vielä rako minkä yläpuolella ien oli auki.
Illalla mökille tultuamme käytettiin Moraa ja Nemoa vielä vähän metsässä juoksemassa, ja onnistuttiin Nooran kanssa lahjakkaasti eksymään ventovieraaseen Lappimaisemaan ilman puhelimia. Onneksi siinä vaiheessa, kun tuli ajatus "käännytään takaisin" ja katsottiin selkämme taakse ja kaikkialla näytti aivan samalta, päätettiin jatkaa vielä eteenpän ja päädyttiin sattumalta vielä melko lähelle pihaa - joskin aivan väärälle puolen taloa, kuin oletus oli! Noh pääasia että pihaan asti päästiin.
Myös Otton pääsi juoksemaan Demin kanssa ja koska niillä tuntui ihan kemiat natsaavan, sai Demi nukkua toisen yön alhaalla Jennin ja Oton kanssa.
Meidän kotimatka kerkesi kestää kokonaiset 50km, kunnes jo pysähdyttiin ekan kerran, nimittäin Ranuan eläinpuistoon! Koirat saivat jäädä koiraparkkiin, ja me kierrettiin parituntinen eläinpuistossa.
Erityisesti pisteet Ranuan eläinpuistolle hyvästä koiraparkista, mutta kyllä nuo jääkarhutkin oli aika hulppea näky, vaikkakin kyllä mie mielummin ne lumikasassa näkisin.
Ranualla käytiin vielä syömässä ja sen jälkeen matka jatkui Posion kautta Rukalle, jossa pidettiin toinen pidenpi tauko maisemia ihaillen ja koiria kuvaten.
Sitten matka taas jatkui hetken ja oli aika pysähtyä kuvaamaan parissakin kohtaa suht likellä tietä olevia poroja ja yksi vauhkoontunut juoksi myös tien penkereellä.
Ja totaalisena koiraharrastajana pitihän sitä käyttää hyväkseen harvinainen treenimahdollisuus "Hiljainen Kansa" - nähtävyyden kohdalla! Itselläni ei ollut moiseen treeniin sopivaa koiraa, mutta onneksi Nemo oli kyydissä, eli eikun ukko piiloon kansan sekaan ja koira autosta ukolle! Eipähän muuten pitkään nokka tuhissut, kun Nemo jo Heidin piilosta löyti, ja vain kerran otti häiriötä näistä "linnun pelättimistä", mutta ilman apuja jatkoi työntekoa itsenäisesti siitä huolimatta, vaikka hetken jännittikin. Hieno Neppi!
Kun 1500km oli takana, oli aika sanoa iso kiitos matka seuralle, oli aivan huikea reissu, toivottavasti näitä tulee vielä lisää!
Postauksen kuvat osin minun osin Nooran ottamia, eli kiitosta myös siltä osin kuvista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti