Tiineys viikko 8-9 emme saaneet nauttia pitkään, kun jo maanantai iltana huomasin Demin lämpöjen laskeneen 37,1' ja yöllä laskivat seuraavan laisesti:
01:21 37,0’
3:42 36,8’
6:00 36,8’
10:08 36,7’
12:57 36,4’
Kunnes lähtivät nousuun 15:25 36,8’ ja ensimmäiset näkyvät supistukset tulivat viiden jälkeen, ja kuuden jälkeen tuli jonkin verran kirkasta nestettä - jota tuli siitä lähtien joka supistuksen myötä muutamia tippoja.
Seitsemän aikaan soitin päivystävälle, joka neuvoi odottamaan vielä pari tuntisen, ja jos mitään ei kuulu, niin klinikalle. Seuraava tunti olikin kasvattajallekin tuskaista katsottavaa, kun Demi teki kaikkensa saadakseen pennun pihalle, se kävi taatusti kaikki mahdolliset ja mahdottomat asennot läpi.
19.52 syntyi sitten nenäedellä tomera tyttö, joka kulkee blogissa työnimellä Matami-Mimmi "Matami". Painoa 466g, pentu oli valtava viime pentueeseen nähden, eikä siis ihmekkään, että sen maailmaan saattaminen vei aikaa.
20.45 syntyi nenäedellä hiukan pienenpi poika, Märkä-Simo "Simo" . Painoa 462g (epäilen että mittausvirhe, sillä seuraava paino mikä mitattu on 440g, ja pentu oli Matamia huomattavasti pienenpi).
21.23 syntyi takapuoliedellä tyttö. Murjottava-Myrtti, "Myrtti". Painoa 435g.
23:24 syntyi nenäedellä uros Kippari-Kalle, "Kalle". Painoa 457g.
00:15 syntyi nenäedellä tyttö Matkija-Närhi "Närhi". Painoa 450g. Tämän jälkeen Demiltä loppui supistelut ja se rauhottui nukkumaan pentujensa kanssa, enkä enää tuntenut vatsassa mitään. Pariin tuntiin Demin käytöksessä ei ollut mitään viitteitä rauhattomuudesta tms, joten uskoin synnytyksen olevan paketissa.
Kunnes 5:05 Demi yhtä äkkiä muuttui todella rauhattomaksi ja hetkeä myöhemmin syntyi vielä kuollut tyttö, joka ei elvytyksestä huolimatta vironnut. Painoa 350g. Tunti tämän jälkeen soitin jälleen päivystävälle, sillä Demi oli rauhaton ja supisteli epäilys tuli, olisiko kanavassa vielä toinenkin (kuollut) pentu, sillä ultrassahan oli 7 pentua näkynyt. Sovittiin, että ajaisin 8ksi klinikalle, jos kokisin sen tarpeelliseksi.
Näinpä sitten käytiin vielä keskiviikkoaamuna klinikalla, jonne luonnollisesti päästiin jonojen ohi, ja täyttä kurkkua huutavasta Demistä otettiin RTG. Kuvat näyttivät onneksi tyhjää, ja päästiin puoli ysin jälkeen lähtemään takaisin kotiin ja Demi pääsi ylpeänä pentujaan hoitamaan.
Demi asettui äidin rooliin varmoin ottein, kaksi ekaa päivää syöminen oli todella huonoa, vaikka ruoka tarjottiinkin pentulaatikkoon, ja kokeilin kaikkea mitä se tavallaan tykkää syödä, mutta lopulta parhaiten alas tuntui menevän liotetut raksut ja broilerin jauheliha. Ulos kuitenkin lähti ihan käskemällä, eikä tarvinnut kuin pari ekaa ulkoilua hoitaa hihnassa, sen jälkeen on pystynyt jo laskemaan vain ovesta ulos ja käy hoitamassa tarpeensa ja tulee sisälle, eikä jää ovelle huutamaan.
Perjantaiaamuna Demi jo nousi pentulaatikosta tervehtimään aamulla, ja ruokakin maistui jopa hyvällä ruokahalulla pentulaatikon ulkopuolellakin, joten kaipa tässä alkaa jo jonkin sortin yhteishuoltajuuden mahdollisuus olla jossain vaiheessa, ja antaa Demi minunkin osallistua edes silittelijän roolissa. Myös koiraportin takana neiti pysyy vähän vaihtelevasti, haluaa tulla rapsuteltavaksi, mutta sitten onkin jo hirveä kiire takaisin pentujen luo, pentulaatikossa Demi ei halua rapsutuksia.
Kaikki pennut olivat jo perjantaina ylittäneet 500g painon.
--
Huhhuh, oli tämä synnytys oli niin koiralle, kuin minulle huomattavan paljon rankempi kokemus kuin edellinen, pennut olivat paljon isompia (vaikka syntyivät 59vrk ja edelliset syntyivät 63/64) ja Demi joutui todella tekemään töitä saadakseen ne pihalle. Onneksi kuitenkin kaikki meni lopulta hyvin, vaikka toki enkelipentu harmittaakin. Mutta kyllä minulla on hieno emäkoira. <3
Kaikki pennut ovat näillänäkymin varattuja, ja kiitos suuresta mielenkiinnosta pentuetta kohtaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti