Maanantaina PEKOtreenejen aiheena oli ekaa kertaa suorat pistot. Oltiin kentällä ja kentälle asettui 7 maalimiestä, 3 toiselle ja 4 toiselle laidalle tasaisin välimatkoin, ideana oli lähettää koira keskilinjalta tietyn ukon luo (joka antaa suora palkan niille joilla ei ilmaisua) ja palata koiran kanssa keskilinjalle ja lähettää toisella reunalla olevan ukon luo (havainnollistamis piirros alla).
Riksu oli ihan tykki! Ei huutanut(!!!!!!!!!!!!!!!) ja lähti kuin tykin suusta joka ukolle, eikä kertaakaan yrittänytkään karata muille ukoille (mitä pidempään harrastaneetkin koirakot tekivät ;) ), kuin sinne minne lähetin! JIPPOOUUU! Mulle tuli niiiiiiiinn suuri inspis alkaa opettaa ilmaisua sille, että! Tosiaan oon päätynyt rulliin, ja nyt töistä sosialisoinkin hommaan välttävät putken pätkät, on noi vähän turhan ohuet, mut luulen että jos oppii suussa pitäää ohuita, ei luulis paksumpien olevan ongelma! :P
Palatakseen tuohon treeniin, ikävä kyllä meidän vuoron lopulla kävi pieni välikohtaus, kun viimesen ukon jälkeen oli ideana, että koira lasketaan ihmisryhmän kehuttavaksi, siten että kaikki maalimiehet saa koiraa kehua ja näin pois päin ja lähdettiin autoa kohti, niin eikös vaan kentän laidalta ampaise alta kouluikäinen? muksu sinne kentälle (oli siis treeni kaverilla lapset mukana, ja se on mulle ihan ok, jos lapset pysyy poissa kentältä silloin kun koirat reenaa, ellei ole sovittu sellaisesta häiriötreenistä sitten etukäteen) ja katoin kyllä, että Rico kiinnostu tilanteesta, mutta näytti kuitenkin jättävän lapsen omaan arvoonsa, mutta lapsen sännättyä ohi päätti kuitenkin kaahata perään ja hypätä päälle - no tietysti lapsi veti lipat ja alkoi huutaa. No otin Ricon tässä vaiheessa kiinni ja yritin rauhoittaa sen (oli ihan kujalla mitä hemmettiä tapahtui ja päätyi pöhisemään lapselle), ja heti kun rauhoittui laskin pennun jatkamaan matkaa autolle, vähän se pälysi taaksepäin, mutta josko se ei nyt ei olisi tuosta mitään lapsiongelmaa repäissyt. Siskon tyttö onneksi vielä kävi auton ympärillä pörräämässä, eikä Riksu poika sitä mitenkään toljotellut, että kaipa se pöhinä sitten oli seurausta lapsen huudosta. :)
Lopuksi tokoa katuuskottavan tokoArmaan kanssa, paikkamakuun jopa pysy kylmässä maassa, toki tiesin, ettei se sieltä litomaan lähe, mut olin varma et seisoo rupiaa :D Välipalkatessa nous istuu ja lopun perusasennon ennakoi, mutta Armaan motivaatiolla tuo oli hieno hetki :D sitten kentällä seuruuta, seurashan se, ilman kontaktia, mutta seuraa kuitenkin. Sitten yritin luoksetuloa ottaa, mut herra teki täyden stopin, jottei varmaa istunut, en tiiä koskiko sitä jotenkin jalkaan, mut sitä se valitti kuitenkin, pystyi juoksemaan, ei ontunu, mutta istumaan käskies nosti toisen takajalan ilmaa ja laitto korvat niin luimuu ku osaa, eikä tehny elettäkään istuukseen. Tää jäi arvoitukseksi, et koskiko sitä oikeesti vai feikkasko - illalla pysty kotona menee maahan ja istuu.
Tiistaina poikien kas käytiin rullaluistelee viitisen kilsaa, hienosti meni, yks rähisevä koira sai Ricon tempasee, mut muuten tasasen varmaa etenemistä :)
Demi on maalla, koska saadaan viikonlopuks Armaan sisko emäntineen kylään piiiiitttkkkäässtää aikaa <3 Helpommalla selvii kun ei narttuja tarvii kytätä, kun D maalla. :)
keskiviikko 14. elokuuta 2013
sunnuntai 11. elokuuta 2013
JOENSUU KV 10.08.2013
Tuomarina; Ligita Zake, Latvia
Ancara "Rico" "Oikea koko ja mittasuhteet. Oikean tyyppinen pää ja ilme. Puuttuu
kolmas välihammas. Pitäisi olla tyypillisempi ylälinja. Oikea rungon
tilavuus. Hyvin kulmautunut. Liikkuu hyvin." JUN H
Amoral
"Otto" "Yli keskikoon. Vähän lyhyt runko. Maskuliininen pää. Tarvitsee
tyypillisemmän ylälinjan. Hyvä rungon syvyys. Voisi olla paremmin
kulmautunut" JUN H

ACDC "VINSKI" "Yli keskikokoinen, vielä kehittymässä. Oikean tyyppinen pää ja ilme. Tarvitsee tyypillisemmän ylälinjan. Runko voisi olla syvempi. Tarpeeksi kulmautunut. Vapaat liikkeet. Oikea temperamentti" JUN EH
![]() |
| Kuva lainattu kk takaa. |
tiistai 6. elokuuta 2013
Rahalle vastinetta
Heti alkuun sanon; hyvä JoA! Kerrankin oli mätsärissä sellaiset palkinnot, että sait edes koiran ilmomaksun arvosta palkintoja! Tänä vuonna on todella kuppaset palkinnot ollu milteinpä kaikissa mätsäreissä missä ollaan käyty, mutta nyt oli positiivinen yllätys ja todella sai sijoittuneet rahalleen vastinetta - muutakin kuin mainetta ja kunniaa ;) Pitkästä aikaa ilmoitin myös Armaan kehään, ajattelin että se piristäisi ukkoa......jooei. Ja sitten Rico oli myös.
Ensin oli Ricon kehä, se esiintyi tosi kivasti, ei kaahannut vaan liiti piiiiittkkällä askeleella ja seisoa tapitti aloillaan kun tuomari tutki. Punainen nauha.
Melkein heti perään oli punaisen saaneiden kehä, siellä Rico liiteli helpon oloisesti itsensä neljän parhaan joukkoon, siitä lopulta toiseksi! Taas. :D Hiienoo jätkä :)
Sitten oli Armas, no Joo, sitä kiinnosti taas yhtä paljon kuin kasa pikku kiviä... Uskomatonta miten koira voi olla tollanen :D Teki taas kaiken miten kehässä kuuluu, seisoi pöydällä antoi ronklata kaiken, kiersi kehää - eikä kuunnellu sanallakaan minua :D Sille oli yksilysti mutisenko mie jotain kovemmasta vauhdista tai iloisemmasta olemuksesta - eiiiii, hän teki juuri niinkuin parhaaksi näki. Seisoi kyllä tosi kivasti, mutta ois se häntä saanu heilua.. Sininen nauha tovin arpomisen jälkeen.
Sinisten kehässä Armas ravasi itsensä neljänneksi, velipoika Aatu sitten oli toisena! :)
Palkinnoksi pojat saivat siansaparot, sian korvat, täyskumisen pallon, kaksi vetolelua, jonkun verran raksuja sekä mysteeri purkin purkkaa. Oikeesti, miulla ei oo käsitystäkään kummalle ne on, koiralle vai ihmiselle.. Ei siin lue sanaakaan suomea mutta ei myöskään löydy sanoja jotka voisi yhdistää lemmikkieläimiin! Argh.
Hollanninpaimenkoira Nemo oli PUN1 BIS3!! :)
Mätsäreiden jälkeen suunnattiin Nooralle, ja sinne tuli myös hollanninpaimenkoira Sinna omistajineen, jolle minä sitten tallailin jäljen. Jäljen vanhetessa myö juotiin pannullinen kahvia ja syötin paljon keksejä. :D
Sitten oli ohjelmassa jäljen ajaminen, liekkö jäljen tekiässä vika vai missä, mutta ihan ei Sinna pysynyt moodissa, mutta oli siellä hienojakin pätkiä, joita sai ihailla :) Jäljen jälkeen lähdettiin sitten koko hurttalauman kanssa mettään.
Rico yllätti käyttäytymällä mallikkaasti :o Se on jo kk päivät ollu ihan kamala Nemolle (..jota ei kyllä oo häirinny se, että Rico vaan moukaroi sitä) , mutta nyt se oli tosi nätisti! :O Ja leikit meni muutenkin tosi sievästi, eikä Nemo joutunut ihan törkeän pyörittelyn kohteeksi, oli kerrankin niinpäin, että Nemo hyökki kielipolvissa olevan Ricon kimppuu - NYT LEIKITÄÄÄÄÄNNNN!! :) Armasta nyt ei kiinnostanut mikään tai kukaan, se meni omia polkuja ja teki omia juttuja :) Sinna kävi muutamaan otteeseen kalkkista tökkimässä - juu ei lämmenny :D Meinas olla melkonen homma saada tosta porukasta NÄTTIÄ yhteiskuvaa, aina joku näytti pieksetyltä tai muuten vaan vinksahtaneelta, jokunen kuva kuitenkin tuli:
Hirmu kiva ja vaivaton oli tuolla porukalla lenkkeillä, vaikka ennen ei Sinnan kaa oo lenkkeilty, milloin vain uusiksi! :)
Ensin oli Ricon kehä, se esiintyi tosi kivasti, ei kaahannut vaan liiti piiiiittkkällä askeleella ja seisoa tapitti aloillaan kun tuomari tutki. Punainen nauha.
Melkein heti perään oli punaisen saaneiden kehä, siellä Rico liiteli helpon oloisesti itsensä neljän parhaan joukkoon, siitä lopulta toiseksi! Taas. :D Hiienoo jätkä :)
Sitten oli Armas, no Joo, sitä kiinnosti taas yhtä paljon kuin kasa pikku kiviä... Uskomatonta miten koira voi olla tollanen :D Teki taas kaiken miten kehässä kuuluu, seisoi pöydällä antoi ronklata kaiken, kiersi kehää - eikä kuunnellu sanallakaan minua :D Sille oli yksilysti mutisenko mie jotain kovemmasta vauhdista tai iloisemmasta olemuksesta - eiiiii, hän teki juuri niinkuin parhaaksi näki. Seisoi kyllä tosi kivasti, mutta ois se häntä saanu heilua.. Sininen nauha tovin arpomisen jälkeen.
Sinisten kehässä Armas ravasi itsensä neljänneksi, velipoika Aatu sitten oli toisena! :)
Palkinnoksi pojat saivat siansaparot, sian korvat, täyskumisen pallon, kaksi vetolelua, jonkun verran raksuja sekä mysteeri purkin purkkaa. Oikeesti, miulla ei oo käsitystäkään kummalle ne on, koiralle vai ihmiselle.. Ei siin lue sanaakaan suomea mutta ei myöskään löydy sanoja jotka voisi yhdistää lemmikkieläimiin! Argh.
Hollanninpaimenkoira Nemo oli PUN1 BIS3!! :)
Mätsäreiden jälkeen suunnattiin Nooralle, ja sinne tuli myös hollanninpaimenkoira Sinna omistajineen, jolle minä sitten tallailin jäljen. Jäljen vanhetessa myö juotiin pannullinen kahvia ja syötin paljon keksejä. :D
Sitten oli ohjelmassa jäljen ajaminen, liekkö jäljen tekiässä vika vai missä, mutta ihan ei Sinna pysynyt moodissa, mutta oli siellä hienojakin pätkiä, joita sai ihailla :) Jäljen jälkeen lähdettiin sitten koko hurttalauman kanssa mettään.
Rico yllätti käyttäytymällä mallikkaasti :o Se on jo kk päivät ollu ihan kamala Nemolle (..jota ei kyllä oo häirinny se, että Rico vaan moukaroi sitä) , mutta nyt se oli tosi nätisti! :O Ja leikit meni muutenkin tosi sievästi, eikä Nemo joutunut ihan törkeän pyörittelyn kohteeksi, oli kerrankin niinpäin, että Nemo hyökki kielipolvissa olevan Ricon kimppuu - NYT LEIKITÄÄÄÄÄNNNN!! :) Armasta nyt ei kiinnostanut mikään tai kukaan, se meni omia polkuja ja teki omia juttuja :) Sinna kävi muutamaan otteeseen kalkkista tökkimässä - juu ei lämmenny :D Meinas olla melkonen homma saada tosta porukasta NÄTTIÄ yhteiskuvaa, aina joku näytti pieksetyltä tai muuten vaan vinksahtaneelta, jokunen kuva kuitenkin tuli:
Hirmu kiva ja vaivaton oli tuolla porukalla lenkkeillä, vaikka ennen ei Sinnan kaa oo lenkkeilty, milloin vain uusiksi! :)
perjantai 2. elokuuta 2013
Oletko vailla aktiivista harrastuskaveria?
Luultavasti tälläinen pieni prinsessa olisi vailla yhteistyökykyistä, tavoitteellisesti harrastavaa sijoituskotia, mielellään Joensuun lähistöltä.
Pennun emä Sudenmaan Bambi "Sylvi" on suorittanut BH:n ja luonnetestattu pisten +211, laukausvarma. Sylvin kanssa harrastetaan jälkeä ja tottista. Sylviltä on tutkittu lonkat, kyynäreet, selkä, silmät sekä polvet, kaikki priimaa.
Pentueen isä on ruotsin tuonti Truxelis Sirrac "Sirrac". Sirrac on suorittanut BH:n sekä on FI KVA. Sirracilla on B/B lonkat sekä 0/0 kyynäreet sekä kuvattu selkä, terve.
Kummallakaan vanhemmista ei ole kutinoita tai herkkävatsaisuutta. Molemmat ovat luoksepäästäviä ja ihmisille avoimia, joskin vieraita kohtaan väliinpitämättömiä.
Yhdistelmä KoiraNetissä
Sirracin kasvattajan kotisivut ruotsissa.
Jos tälläinen sijoituspentu mahdollisesti kiinnostaisi ota yhteyttä sähköpostitse: siina.jolkkonen(a)gmail.com , niin jutellaan lisää. :)
keskiviikko 31. heinäkuuta 2013
![]() |
| Isopahasusi ja pupunen. |
Eilen käväistiin rakkiloiden kanssa kentällä. Kävin ensin juoksuttamassa omani 20min läheisellä soramontulla / metässä, sillä meno oli kuin sirkuksessa. Sen jälkeen alkoi pikkuhiljaa yksi jos toinen olla kuulolla - Ricolla ja Demillä 50litraa hiekkaa vatsaontelossa, mutta sehän nyt oli toissijainen juttu. Demi aamulla oli tajotellut itseään jo hiukan verran Armaalle, mutta metässä ei naikkosta voinut vähempää pojat kiinnostaa ;)
Sitten Erjakin tuli kääkkine, joten päästin itse asiaan, askarreltiin pieni aksaradan tynkä, mutta aika mitään sanomatonta oli. A:lla kontakti treeniä namialustan kanssa, se meni molemmilla pojilla ihan jees, kaukaakin lähetettynä.
Sitten siivoiltiin rata pois ja otin Demin tokoilemaan. Seuruut oli ihan jees - palkkailin naksuttelemalla ja väliin nakilla (naks-naks-nakki-naks-nakki-naks-naks jne.) . Liikkeestä maahan oli hyvä. Liikkeestä seisomisen veti KAHESTI mahin, anteeksi mitää?? mutta sain paikattua myös ne kuntoon. Luoksetuloja par kappaletta, kerran karkas, hienosti kyllä tuli silloinkin sivulle - palautin ilman palkkaa ja otin uusiksi. Olin kyllä niiin tyytyväinen, Demi teki tosi hienosti ja hiljaa (toki pieniä kiljahduksia oli, mutta ne nyt on pienin ongelma meillä :D). Joskin nyt jo heti alustapitäen asennoiduin siihen, että teki koira mitä vain, pysyn rauhallisena, pidän ryhdin ja otan alusta (..siitäs kuulit Heidi! mie kuuntelen enemmän kun annan ymmärtää ;D) niin ja palkka tulee naksusta, tai korkeintaan sanon oikein rauhallisella äänellä kehut, Demillä kun heittää kierrokset yleensä miljoonaan, kun erehdyn kehumaan sitä liian iloisesti tai suuri eleisesti. Niin ja pallo vain loppupalkkana - otin hajuttoman pallon taskuun (..jos tietää että oma pallo taskussa, rupeaa huutamaan minulle, ja hyppii vasten ym. sikailua kun vaatii. :/ ) ja sitä lopuksi heittelin - voi että oli mairea tyttö. Tokokokeita silmäillen.
Lopuksi Erjan ja kääkkien kanssa n.tunnin lenkki metässä, jo oli Demillä ihailioita ;D Mutta varmaankin tekee toi Demin auktoriteetti, ettei nuorukainen Taunokaan yrittänyt KERTAAKAAN hypätä selkään vaikka kielipitkällä lipittelikin (ja ennen ollut ongelmaa jo siinä, että haistaa juoksusen nartun, nyt pystyi ulkoilemaan sekoamatta sellaisen kanssa). Niin ja Demi luuli taas olevansa Hilman kaveri! Pari kertaa Demi pääsi pidemmäksi aikaa seurustelemaan Hilman kanssa, ennenkun tajusin tilanteen ja komensin pois - Demi vaan ihmetteli ja lähti pois aina käskettäessä. Kyl mie pidän jo TODELLA TODELLA TODELLA epätodennäkösenä, että noille kahelle enää mitään kismaa tulisi, Demin mielestä Hilma on kiva ja Hilmakaan ei ole tehnyt pitään paniikki ratkaisuja pitkään aikaan, niin Demikään ei pidä sitä enää epäilyttävänä. :)
tiistai 30. heinäkuuta 2013
Alotetaanpas tää postaus poikkeuksellisesti tälläsellä kuvalla! :D Sanna laitteli kuvia kun olivat Tarmon kanssa käyneet 'siskoja moikkaa' :) Kuvassa siis Ricon sisko Ira (Avantasia) ja veli Tarmo (Accept).
Kaikki kuvat (c)Sanna J.
Mutta sitten asiaan, käytiin tossa vajaata vko takaperin mätsäreissä juniorin kanssa, PUN,ei sij. tuloksella. Emäntä oli hivenen urpo, eikä ottanut tajutakseen, ettei teini urpoile agstiaan (jollaista on kyllä muutoin sitten ollut havaittavissa), vaan sitä, että oli iso hätä! Nojoo.....
On se aika hieno jätkä.
Viikonloppuna käytiin Nooraa ja Nemoa taas rehvailemassa, ja lauantaina sitten oli jälkipäivä. Tutustuttiin Ricon kanssa ekaa kertaa molemmat eläissämme jälkitouhuun! Joo-o, olihan se.. Mutta kyllä miulle pieni hitunen inspistä tuli jatkojalostaa sitä touhua, vaikka eihän se lähellekkään yhtä mukavaa oo kun PEKOpuoli! Rico kuitenkin voisi olla aika näppärä jäljelläkin, jos vaan itseni saan psyykattua tarpeeksi rauhalliseksi ja määrätietoiseksi.
Sunnuntai päivästä kävin kattoo Moran AVO toko korkkauksen, melko lämmin karvakorvalla tuntui olevan, joten kaikista säpäkimmillään neiti ei ollut. Harmiksi paikkamakuusta nousi vierestä koira, joka sai myös Moran herpaantumaan siten, että nousi ja näin ollen liike nollille. Muuten sai ihan hyviä pisteitä, mutta hypyllä sitten nollasi, jätti hyppäämättä takaisin päin, vaikka oli jo naaman mitan esteen yli. AVO3 tulos sieltä nasahti. Ei huono toki sekään vuotiaalta koiralta.
Sunnuntaina illasta oltiin PEKOssa ekaa kertaa raunioilla. Viime kerrasta oppineena sanoin suoraan, että Ricolle ei näkölähtöjä, menee silloin liikaa silmillä, eikä käytä nenäänsä. Koska oltiin ekaa kertaa raunioilla heräteltiin R ensin.
Eka ukko oli pusikossa heti autolta tultaessa, tarkoitus oli, että pääsisin palkkaamaan Ricon ukon löytämisestä, ennenkun edes olen sille antanut käskyn etsiä. Rico oli todella hölmistyneen näköinen kun sai vainun ukosta, mutta ei selkeästi vielä ollut ihan töissä, taisipa nenä töksähtää maalimiestä ohimoon ennenkun teini tajusi mitä löysi :D
Seuraava ukko oli sitten eräänlaisella kujalla jonka päädyssä oli tiiliskiviä hillitön vuori ja betoni rumpuja, sekä ympärillä puskaa. Kujalla oli myös kolme roskista kumollaan, toinen ukko oli niissä. Lähetin Ricon nyt jo ihan töihin, ja lähtikin tosi hienosti, minkä nyt vaan miljoona metrii ohi, suoraan tiilikasoille, juuri kun treenin vetäjä sano kutu pois, R teki täyden uukkarin ja tuli suorilla roskiksille, eka kierti ympäri, sitten katsoi ekan roskiksen ja heti perään toisen! Hieno pallopää. :)
Kolmas ukko oli sitten "sortuneessa kerrostalossa", itse en tiennyt missä ukko, tai mitä kaikkea 'sortumat' piti sisällään - kuulin vaan ruminasta, että Rico on kolunnut kaikki peltikasat, maan alle menevät rumpuputket ym. Ilman että on paljon kyselle emällältä lupia/tsemppauksia :D ....joskin, oli myös painattanut maalimiehen ohi kerran. Ärrrr. Mutta sitten kun itse pääsin raunioihin sisään, ja Ricon kanssa edettiin samaa tahtia, löytyi kolmaskin ukko. :)
Neljäs ukko sitten metsän puolella sellaisen kelan sisällä, se oli hieno :)
Lopuksi sitten tutustuttiin ketteryystelineisiin - tai Ricon tapauksessa kompuroitiin niissä. Metalli putki oli ihan jees, ja alustat, mutta tikkaat oli pahat. Sillalle meni ihan jees, mutta sitten teki täydellisen jäätymisen, eikä enää meinannut takapäätään käyttää. Ei ollut pelokas vaan pikemmin näytti siltä, ettei hissi vaan kulkenut ylös "jumitti". Mutta ehkä se siitä. :)
Hurjan hyvä mieli jäi kyllä treeneistä, Rico tekee jo tosi itsenäisesti töitä :)
tiistai 23. heinäkuuta 2013
Peko.
Ricolla oli maanantaina PEKOtreenit, voi hyvä tavaton sitä intoa taas.. Otettiin nyt "helppoja ukkoja" näkölähtöjä ja muuta pientä kivaa. Ricolla oli kasetti hajalla, jo ennenkun sain sen autosta ulos, ja autosta kun sain sen ulos, oli minulla täysi työ saada pidettyä nuori mies aisoissa - niin kovat oli menohalut!
Ekalle ukolle lähti tuhatta ja sataa, ja heitti aika ison turhan lenkin - ilmaisten sähkökaapin oven talon seinällä (-.-) , ja ekalta ukolta meinasi jo toista lähteä etsimään, ennenkun ennätin kiinni ottaa.
Tokakin meni aikalailla kaasupohjassa, lähinnä tuurilla, ei niinkään nenää käyttäen.
Viimeinen oli hieno, sen lähetykseen Rico jo keskittyi, ja ampaisikin matkaan innokkaasti, mutta "työmoodissa", treenien vetäjäkin kehui, että viimeinen ukko oli hyvä ja se teki oikeasti töitä, eikä kaahottanut. Ricolle pitää vissiin olla vaikeampia ukkoja, koska se ymmärtää jutun juonen, mutta ei malta keskittyä, jos ukko on liian "helppo", paremmin tekee kun joutuu hiukan pinnistelemään.
Viikonlopun äiti & poika kuvat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




































