Sieltä se agilitySERT napsahti!

Kuten otsikko kertoo, meidän tiemme vei lauantain kisoissa kakkosluokkaan!

Kuva kesäisistä treeneistä, kun kisoissa ei kuvia tullut otatettua.

Armas oli ihan hullu jo lämmittely esteillä, se huusi, puri, räkytti, sekoili, riehu ...jne se oli niiiin täpinöissäään, että hyvä ettei haljennut koko puudeli!

No rata oli onneksi ihan ok vaikeudeltaan, ettei tosi vaikea, mutta helpompiakin kisaratoja ollaan menty. Kyllä sai emäntä pinkoa Armas irtosi taas omaan varmaan tapaansa todella hyvin, vähän liiankin kun mulle tuli välillä vähän kiire kertoa mikä este on seuraava kun Armas oli jo valmis soveltamaan omaa rataa kun mamma oli liian hidas! Kolmesti sain 19 esteen aikana hihkaista koiran viime hetkellä väärältä esteeltä oikealle, mutta luojan kiitos Armas muuttaa aika helposti suunnitelmiaan, että ei hyppää jos kerkiää hihkaista että nyt on väärä este, vaikka olisikin jo ihan "valitsemansa esteen edessä". Eli siis rata oli ohjaukselta ihan karmeaa katsottavaa, ja aikaa meni älyttömästi hukkaan siinä sähläyksessä. Noh jokatapauksessa sijalle 2/5 pääsiin ja eka agility SERTi meille ojennettiin!

Ja näin sitten meidän ykkösluokan B-rata vaihtui kakkosluokan B-radaksi. Rataan tutustuessa oli tosi ristiriitaset fiilikset, arvasin, ettei radalla olleet "ansakohdat" kävisi meillä kohtaloksi koiran osalta vaan se että mie en osaa hahmottaa, että esteet oli lähempänä toisiaan kuin edellisellä radalla, ja kusisin sitten sen takia radan. Eka ansa oli A:n jälkeen hyppy ja sen jälkeen mutkaputki, hiukan vasemmalla, ei tässä muuten mitään mutta hyppy piti kierrättää takaa. Kierti kyllä tosi hyvin, ei siinä, mut miula oli ajatuskatko kun kierrätin sen silleen, että annoin ymmärtää että rengas on seuraava, jos oisin tajunnut kierrättää toiselta puolen rengas ei ois tullut linjastolle, A:n toisella puolen siis oli puomin puoliväli. :s Eli siis siitä kohin sitten HYLsy.
 
^siinä kuvana havainnollistettu tilanne :D

Sitten loppu radassa oli vielä sellanen jippo että oli kaksi hyppyä periaatteessa peräkkäin, mutta ekalta hypyltä ei pitänytkään jatkaa sille edessä olevalle vaan jatkaa matkaa vasemmalle. Tähän moni koira kompastu viimestään, mutta tähän Armas ei sitten kompastunut enää. Että puhdas rata olis tullut varmaan muuten jos itte oisin ajatellut asian paremmin, mutta hyvät fiilikset jäi siitä, että tietää koiralla riittävän kapasiteetin myös siihen, että radala vähän ansojakin on.
Ja mikä parasta kummallakaan radalla en sössinyt kepeille vientiä, et liekkö lopultakin piästiin siitä ongelmasta ;)

Tälle vuotta ois sitten vielä varmaan yhet agilitykisat, katsotaan nyt.

Reeniä reeniä!

Erittäin älykäs tokokoira! :D

Ollaan Demin kanssa reenattu muutamaan otteeseen Mutalankoululla omalla aikaa tapatreeniä, seuraa ollaan saatu Sarutosta& Riiviöstä sekä Sannasta Ralfin kanssa.

Aluksi kierreltiin vaan pitkin aluetta, ja vähitellen alettiin sitten kävelemään ns. kohti toisiamme, mutta kuitenkin hyvän turvavälin kanssa. Demi kesti kyllä tosi hyvin vaikka pimeäkin yllätti, muutaman kerran tietty piti räksyttää, mutta sekin loppu taas tosi nopeaan ja neiti tarjosikin kontaktia mielellään. Loppua kohti jätin Demin kiinni tolppaan talon taakse (Demillähän on sellaista pientä ongelmaa että jää huutamaan perään jos jää jonnehin kiinni), aika pitkään se huusi mutta lopulta kun hiljeni, niin sitten myös oli hiljaa, ja kun palasin koiran luo (20min joista oli ehkä 10min täysin hiljaa) myöhemmin makasi se rentona maassa *Jes* . Lopuksi vielä vähän käveltiin Ralfisen kanssa, että jäi sitten rauhallinen hyvä fiilis. Kotiin kun lähdettiin niin Demiä lapsetti aivan kamalasti, riehui vaan! Matkalla ikävä kyllä jouduttiin ohittamaan koira joka rupesi haukkumaan Demille, noh siihen sen piti sitten taas kohdalta haukahtaa takaisin, mutta palasi nopeasti kontaktiin, ja juoksikin pyörän vierellä oikein näppärästi kontaktissa ;) Sitten juuri ennen kotiovea, tuli vielä kaksi koiraa, mutta niille hieno tyttö ei sanonut mitään, kun saatiin juuri käännyttyä pihatielle ennenkun tuli "kohtaaminen", mutta vieraat koirat kuitenkin kerkisivät n.5-10m päähän :)

Sitten treenattiin myös eilen, mulla oli molemmat koirat mukana. Demin kanssa toko seuraamista ja maahan menoja, siis ei oo todellista miten paljon tuon seuraaminen on parantunut! Ottaa kontaktia, ja ei ohita (ainakaan alle 10m seuruu pätkissä ;) ), mutta ikävä kyllä poikittaa edelleen muttei kuitenkaan niin paljoa kuin alkuun. Pitää ensi kerralla ottaa kuvamateriaalia!

Välillä treenasin Armasta, seuruuta ja sivulle tuloja + erinäisiä temppuja, ihan vaan mielenvirkistyksen vuoksi, tosi hienosti oli, ei kiinnostunut Riiviöstä eikä sen puoleen Ralfistakin, vaan oli ihan TÖISSÄ. :D Parhautta. Demi joutu oleen autossa, ja antokin siitä hiukan rotestia, mutta rauhottu nopsaan. :)

Lopuks vielä Demi ulos autosta ja taas vähän seuruuta & sivuilletuloja sekä maahan menoja, edelleen tosi hienosti teki, ainut että sivulle tulossa KILJUU ja hyppää kylki eellä jalkaan. Noh hyvään sivulle tuloon lopetettiin sitten toko ja palattiin ohitustreeniin. Hienosti kontaktissa meni lavastetut ohitukset, mutta sitten kun kentän reunaan tuli oikea vieras koira niin sille piti sitten räksyttää, tästä suivaantuneena päätin, että nyt muuten jallitetaan sitä koiraa, ja tästä Demi olikin ihan järkyttynyt, että miksi myö nyt poistutaan kavereiden luota ja seurataan jotain tollasta, rupesi kiljumaan, mutta ei ainakaan rähissyt vieraalle koiralle :D Liitin myös ohitukseen sanan OHI, kun tähän asti oon aina vaan hokenut, että "mennään", niin nyt annoin tilanteelle ihan uuden nimen, että ei pitäisi olla siitä kiinni oikeissakaan ohitustilanteissa, että sanasta mennnään on negatiivisiä räksytys muistoja.

Loppuun sitten otettiin taas sellanen rauhottumisrinki, eli siis omistajat juorus omiaan ja koira joutu tyytymään sivusta seuraamiseen, vähän jouduin huomauttelemaan turhautuneesta piipityksestä mutta muuten jakso tosi kivasti seurailla vaan sivusta.

Kokonaisuudessaan oon tosi tyytyväinen tuohon elikkoon, jopa mieli halajaisi oikealle toko kurssille, nyt kun taas luotan siihen, että se osaa käyttäytyä koiraporukassa tosi näppärästi. Mutta ei sillä joku mulle tässä taannoin sitä sano, että useat kentällä tosi taitavat koirat, on siviilissä sitten remmiräyhiä - jännä minusta, mutta näin asia näkyy voi olla. Eli ehkä mun urpo ei ookkaa niin toivoton miltä se aina välillä tuntuu. Fiilikset on nyt kyllä aikasta katossa tota elikkoo kohtaan! :)

Ps. Huomenna ois Armaan aksakisat, voi helkutti et jännittää :s Ei muuten mut ois eka nousumahdollisuus niiiiinnnnnnn

Tavat ja taidot -kurssi!

Noniii, aloitimme sunnuntaina Demin kanssa Tavat ja taidot - kurssin. Kurssi on Koirakoulu Vihmerän järjestämä, ja koulutus perustuu siellä vain positiivisella kouluttamiseen, koulutusohjaajana toimii Irene Turunen. 

Kurssi oikeastaan alkoi jo 2vkoa sitten, ensimmäinen kerta oli n.3tunnin luento nykyajan koiran "johtamis" käsitteistä ja koiran stressistä. Paljon oli hyvää, mutta paljon oli myös mielestäni porsaan reikiä tässä teoriassa, että koiraa ei kielletä, eikä koiralle anneta pidätteitä, vaan koiraa ainoastaan palkataan oikeasta. Esim. tilanne että koira syö kakkua pöydältä. Kyllä minä koiraa moisesta kiellän, olenpa sitten miten kurja koiran omistaja tahansa. Nykyaikaisen muotin mukaan koiraa pitäisi kehua siitä sitten kun se suvaitsee lopettaa - itse näen tämän vain kehumisena kakun syönnistä, enkä suinkaan sen kakun syömisen lopettamisen kehuna. Noh joo, mielestäni tämä menee jo liian ääripääksi koulutustapana, mutta jokainen tyylillään.

E n s i m m ä i n e n käytännön kerta.

Kurssin aluksi ohjaaja tervehti kaikki koiran omistajat & koirakot, ja tämän jälkeen aloitettiin sitten aluksi ihan kontaktin otolla - sen vahvistamisella. Käsiin namipalat, ja kädet sivuille, ja palkkaus koiran kontaktin otosta. Demi otti todella hyvin kontaktia, ja mukana kun oli naksutin, niin neiti oli aika vastaanottava, eikä tuijotellut nami käsiä kun muutaman kerran, äkkäsi hyvin että äippäää pitää tuijottaa. Sanoikin kouluttaja, että koira on kyllä hyvin sisäistänyt naksuttimen , vaikka ei hirveemmin sitä olla edes ehdollistettu.

Sitten halukkaillekin jaettiin naksuttimia / purkin kansia, ja kaikki vääsivät ehdollistamaan koiriaan naksulle, tämän aikana me Demin kansa tehtiin jotain istu - maahan - seiso jne. peruskäskyjä ja naksunkera palkkaus.

Sitten oli myös luopumista, käteen nami, ja sitten kun koira ei enää tavoittele namia niin koura auki ja palkkaus. Vähän aikaa meni possulla ymmärtäessä, että mikä idea tässä on, kun ollaan tuota tehty, mutta silloin olen yhdistänyt siihen kiellon "ei ota" ja nyt piti olla mitään sanomatta.

Sitten vähän lähdettiin käpsimään yhdessä 9 muun koirakon kanssa ympäri kenttää, toiset lähemmin toisiaan ja toiset enenpi kentän laidoilla, aina kontaktista palkkaus (tai jos oli koira jolla oli jo hyvä kontakti niin säännöllisen epäsäännölliseen palkkaus). Kerran Demi haukahti kun yliarvioin neidin ja kulin liian läheltä käppänää joka antoi ääntä, mutta sekään ei mennyt rähinäksi, vaan yksi haukahdus, ja takaisin kontaktiin :) Sitten palattiin takaisin omille paikoillemme, ja silloin nuori saksalaislapsonen kulki aivan meidän takaamme, niin sillekin piti haukahtaa, mutta sekään ei mennyt rähinäksi, joten tosi tyytyväinen olen.

Lopuksi rauhoiteltiin koiria silittelemällä, ja Demi otikin asian hyvin ja olikin pitkälleeen jo maassa hyvin nopeasti. :D Saimme kouluttajalta vähän erikoiskohtelua, koska Demin kanssa päämääränä olisi saada tuo haukkuminen pois, joten saatiin lähteä kentältä muutaman minuutin aikaisemmin kuin muut, niin Demi ei joudu enää lähtö ruuhkaan ja kiihdy siitä, vaan se jää rauhalliseen mielentilaan treeneistä. 

Olen kyllä tosi tyytyväinen Neitikoiraan joka haukkui K A K S I kertaa koko tunnin aikana, vaikka olisin odottanut vähintään sekoamista kun muutkin koirat haukahtelivat siellä, ja Demi provosoituu siitä yleensä aika helposti :O

Nyt odotan kauhulla aloitteleeko neitikoira juoksuja, halausin tosiaan käydä kurssin loppuun, ja katsoa saataisiko me tällä kurssilla lopultakin kukistettua remmiräyhääminen kokonaan. Kun nyt ollaan vieläkin siinä tilanteessa, että vastaan tulevan koiran luokse me päästään hiljasena, mutta sitten Demin on pakko sanoa se "viimenen sana" ei jää rähisemään, mutta kuitenkin haukahtaa / kiljuu ja se ärsyttää minua suunnattomasti, tietty tää on helvetin suuri edistys siihen nähden mitä koira oli kun tuli mulle (muistelmia viime talvelta: Demi haukkurähisimurisi karvat oikosellaan jokaisen koiran minkä näki, ja hihnan mitan yritti riuhtoontua kohteen luokse).

Näillä mennään. :)

Päivitttelyä.

Yritän nyt etes vähän jotain kirjustella meidän hiljaiselosta..

Demiä olen nyt yrittänyt opettaa vetämään - Saruton & Riiviön avustuksella. Saisi nyt tuo neiti kiinni jutun jujusta, niin voisi sitten tilata sille kunnon vetovaljaat & mahd. vedättää Riiviön kanssa sitten. Ja tosiaan yksin siitä ei tullut mitään kun yritin saada Demin tajuamaan, että sen pitää kulkea pyörän edellä ja vetää, ja senkin pitäisi sitten tapahtua luvan kanssa. Kätevintä oli siis pyytä Saruto helppailemaan, kun Riiviö osaa vetää, eikä välitä muuttuvista tekiöistä, ja Demillä puolestaan kisavietti herää henkiin siinä vaiheessa kun kaveri menee himpun verran edellä. Näin ollen Riiviö vaan edeltä menemään ja myö perässä, kyllä se sitten lopulta alko tajuta, ettei turha riehuminen kannata, ja väsyttää ittesä vaan turhaan, jos kisoo koko ajan Riiviötä vastaan (vaikka välillä tietty pitää yrittää ohi ;) Pitääkin kokeilla ensikerralla et jos laskee painaan ohi, et ymmärtääkö jatkaa vetoa). Kerran on myös Armas ollut mukana, mut se meni jo mulle vähän haastellisemmaks kun myö ei olla aina tien ainuat liikkujat, joten saapi välillä ihan kunnolla kerätä koiria vastaan tulevien tieltä.

Pätkää kesältä kun Riiviön kanssa oltiin vetolenkilä. :) Luojan kiitos mun tietokoneesta puuttuu kaijuttimet joten mullei oo hajuukaa mitä selitän tuolla videolla :D

Noh laitettaan nyt sit viel vetokuvakin. :D
Muuta ihmeempii kai ei meidän elämään, Armas on oloneuvoksena, juoksee lenkillä mukana, mut mittään ihmeempiii sen kaa ei olla kyl nyt tehtynä. 


Kuvia onneks on: 

Laittellaanpas loppuun muutama ylimäärä kuva :D

Suunnitelmia tulevalle toki on myös, tarkoitus olisi Armaan osalta vielä kokeilla tämän vuoden puolella sitä viimeistä nousunollaa, sekä myös ainakin Voittaja näyttelyssä käydä kehillä. Demin puolestaan pitäs oppia vähän vähemmän pitämään äänestään.

Huipulla tuulee!

On taas aivan mahtava viikonloppu takana! Olimme Armaan kanssa Lieksan kaksipäiväisissä agilitykilpailuissa osallisena, lauantaina agilityradalla ja sunnuntaina hyppyradalla.

Lauantaille oli ilmottautunut vain kaksi mediä, Armas näistä toinen. Radalle lähdin aika luottavaisena, rata oli ihan järkeen käypän oloinen, ja koirakin tuntui olevan aika liekeissä. LUVA jäi taas 5vp päähän, kun sössin kepeille viemisen TAAS!!! Ärsyttää kun itte pilaa koiran puhtaan radan :/ Noh joka tapauksessa vitosellakin päästiin korkeimmalle palkintomallille, 1/2! :)

--

Sunnuntaina jatkettiin sitten hyppyradalle. Fiilikset rataa kohtaan olivat hyvin hyvin alhaalla, koira napsi multa käsivarret jo pienille mustelmille ennen rataa kun kävin kokeilee lämmittely alueella olevat kepit - kuumui niiiiiin pahasti. Siinä sitten omaa vuoroa odotellessa Armas alkoi jo olla sen oloinen, että pystyi näkemään sieluni silmin kuinka se heiluttaa minulle tassuaan ja sanoo "juokse vaan akka keskenäs"!

Noh radalle lähdettiin yhdessä, ja koira lähtikin ihan kivasti mukaan, ja oli suorastaan liekeissä taas! Olin päättänyt, että kepeiltä ei tänään virheitä oteta, ja hidastinkin koiran  KUNNOLLA  kepeille, ja sehän meni ne PUHTAASTI! Jes! Radan päätteeksi kuului sitten kuulutus, että puhdas rata.

Näin ollen lopulta Armas sitten sijoittui 2/7 saaden puhtaalla radalla LUVAn!

Huipuista huipuin Armas <3

Kuvasia.

Kaikin puolin terveet lapsukaiset!

Demi & Armas kävivät tänään terveystarkissa! Armaalta tutkittiin uusiksi silmät sekä polvet ja Demiltä puolestaan silmät, polvet, sydän sekä selkä, lonkat ja kyynäreethän neidiltä on toisien juoksujen jälkeen kuvattu jo aikaisemmin, joten ne jätettiin tältä erää sitten pois, katsotaan vanhempana sitten uudelleen.

Kokonaisuudessaan terveystulokset näyttävät nyt sitten tältä:

Armas
Silmät - OK, ei perinnöllisiä silmäsairauksia (06/07/10 & 13/09/11)
Polvet - 0/0 (06/07/10 & 13/09/11)
Sydän - terve, ei sivuääniä (06/07/10)
Lonkat - A/A (06/07/10)
Kyynäreet - 1/0 (06/07/10)
Kaularanka - terve (16/05/11)

Myös ykkösen kyynärpää on epävirallisesti kuvattu uusiksi paristakin suuntaa 16.05.2011, jolloin jalasta ei löytynyt mitään nivelrikkoon viittaavaa, vaikka vuosi sitten minulle kennelliitosta moista väitettiin, että siellä jotain muutosta olisi.

Demi
Lonkat A/A (11/08/10)
Kyynäreet 0/0 (11/08/10)
Polvet - 0/0 (13/09/11)
Silmät - OK, ei perinnöllisiä silmäsairauksa(13/09/11)
Sydän - terve, ei sivuääniä(13/09/11)
Selkä - terve (13/09/11)

JESS!