sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Maalla +pentu 5½kk

Perjantaina suunnttiin koko komppanja Savonrantaan, maaseudun rauhaan. Sen verta myöhäisellä oltiin perillä, että perjantai meni lähinnä sohvalla löhöten, mutta lauantaina sitten olikin enemmän toimintaa.

Olin varannut Demille mukaan vetovaljaat, sekä itselleni vetovyön, ja toki sille välille myös hihnan+jouston, tällä hetkellähän meillä ei oikeaa "joustonarua" ole, mutta olen tehnyt kahdesta mustekalasta "jouston"  (välillä muutama solmu, ettei ihan pelkät mustekalat ole, hillitympi jousto), ja hihnana toimii paksumpi nahkahihna, joka kestää vähän enenpi vetoa. : ) Vaikka siis oikea joustonarukin on tilattu, toivottavasti saapuu postitse ensiviikon aikaan. Niin ja toki itelle sukset ja monot tuli varattua.

Demi oli aivan täpinöissään kun näki vetovaljaat + nekun puki sille ylle niin kiljumiselle ei loppua tullut, vetohan siis on Demille siinämäärin tuttua, jotta on kesäajan pyörän edessä mennyt ja viime talvena veteli siskon tyttöä ahkiossa useampaan otteeseen.


Pihasta suuntasimme avon sekä koirien kera mökkitielle, joka tekee n. 3km lenkin (äärimmäisen hyvä tapa harjoitella näitä suksimisen alkeita itekkin kun ei tarvitse miettiä että auto tulisi vastaan tms. tai että joutuisi kääntymään johki suuntaan : D ), tie oli sopivasti aurattu, joten matkan teko oli aika kevyttä. Armas pinkoi edellä ja pentu joukon jatkona, joten Demi ei paljon kysellyt kun lähti kaverin perään hilppasemaan, pakko myöntää että välillä jännitti kun alamäkeen neiti lähti laukalle, sai kyllä lukea lakia, että ei aivan hillittömäksi meno mene, kun itsellänikään ei ole miltein viiteen vuoteen sukset ollut jalassa kun kerran niin ei oikein tuo tasapaino meinannut pelittää , mutta loppua kohden meno alkoi jopa tuntua aika luontevalta - jopa kivalta : D

Pysähtymisiin opetan Demin menemään maate, on turha yrittää saada sitä seisomaan paikallaan - se ei malta, tai jos malttaa huutaa kurkku suorana, joten ei palvele oikein kumpaakaan, maate malttaa paremmin ja erottaa selkeästi, että nyt ollaan aloillaan - ja luvan saatua saa lähteä liikkumaan! Lopetettiin hyvään tasaisesti vedettyyn pätkään, ja Demi sai sitten lopuksi jäähdytellä irti, ja minä jouduin näin ollen aivan omin pikkukätösin suksimaa - huh miten rankkaa se ilman koiraa on ;D


Hiukan oli koirat iltasella väsyjä, pentu ja Demi toki leikkivät koko päivän pihalla sen lisäksi minkä käytiin tuo lenkki heittää, joten ei ihme, niin ja Armas väsy jo ajatuksesta joutua tuonne kylmään ulos yhtään useammin kun kaksi kertaa päivässä pissille ; )

Pentu täytti 5½kk, kaikki kulmurit tippuneet ja uudet hyvää vauhtia tulossa.

--

Sunnuntaina suuntasimme samalle lenkille taas suksineen, tällä kertaa Demillä ei ihan niin paljon ollut puhtia - tai no siis puhtia oli, mutta se turha sähellys oli vähempää, ja jopa meno oli aika ajoin melko hallittua ! : D Pentu vaan meinasi osottautua aika riesaksi irti ollessaan, aina kun Demi veti hyvin ja tasaisesti, niin jo piti käydä nappaamasssa äitiä niskasta kiinni :/ Ensikerralla pitänee pentu tökätä hihnaan avolle, ettei äitikoiraa kiusaa. :D



Mutta tosi kivasti meni kyllä lenkki, jonkin verran avoa pälyili taakse päin jos välimatka kasvoi, mutta ihan kivasti sitten lopussa sekin loppui, joten eiköhän Demistä vielä oiva hiihtokaveri tule talven mittaan! : )

Sitten vielä iltapäivästä muutama haku molemmille saksalaisille, Demille ensin.
Eka oli jossain 100-200m päässä, "haamuna" avo juoksi piiloon, ja Demi sittemmin perään - ekaa kertaa vaadittiin ilmaisu - haukku (jes, Demi oppi sen , kun syksyllä sitä haukuttelin aina muun ohella) ! Alkuun Demi vain kilju, mutta siitä ei palkka herunut, vaan piti oikea haukahdus olla, sitä saikin jonkin aikaa odotella. Toinen sitten talon taakse metikön perille, 200-300m päähän, sekin n. "haamuna", ensin juoksi vain talon ympäri ja oli WT? kunnes sitten kaivoi nenän päästään ja otti vainun, siinäpä ei pitkään nokka tuhissut kun neiti ampui metikön perukoille ja tällä kertaa kolmas haukahdus oli jo palkkion arvoinen, eikä jäänyt kiljuminen päälle! : ) Josko tässä saisi ilmaisun kuntoon talven aikaan, nyt kun oivaltaa tuon että paukuttaa pitää kun joku löytyy, niin voi pidentää ilmaisu aikaa. :D Enää en Demillä itseäni etsitytä.

Sitten pennulle muutama överi helppo etsiminen, siten että avo lähetti ja minä innostin pentua piiloon juostessani, eka piilo leikkimökin takana alle 50m päässä, siitäkin tosin meinasi juosta ohi, mutta kääntyi kyllä oitis ohi juostua, että hetkinen! :D Siiten toinen talon taakse, tämä vähän haastavampi, kun en mennyt suoraan ekan nurkan taa, vaan ns. toisen nurkan taakse, eli talon toiselle sivulle. Oli kuulema ekana juossut talon taakse, palannut etupuolelle ja sitten irronnut talon toiselle sivulle asti, josta sitten tulikin huuurrjjaaannn suuureeet kehut ja painit. : ) Luonnollisesti vielä ei minkään sortin ilmaisu vaatimusta ole, kunhan irtoaa etsimään ja löytää niin se riittää.

Lopuksi vielä talon nurkan taakse avon etsiminen (avo lähti mahdollisimman kiinnostava juoksemaan, että pentu koko ajan näki minne se menee), lähti ihan hyvin, mutta sitten palasi minun luokseni , mutta sitten kun lähin tukemaan ja kehuin niin sitten irtosi talon nurkan taakse, josta sitten taas hurjat kehut ja palkka. Ricoa on vaan tosi vaikea kenenkään muun palkata, se ei vielä leluista ymmärrä, namit kyllä syö mutta ei niinkun ole mikään ylenpalttinen super juttu ne namit, ainut millä oikeesti palkkaantuu on, että pääsee MINUN kanssani painimaan ja telkkuamaan, pitäisi varmaan patukka ostaa, kun olen vähän "opettanut" Ricon palkkautumaan sillä, että saa purra minua käsivarteen - selvä suojelukoira :'D Rico kun ei koskaan ole mikään napsia ollut, niin sille ei tuo pureminen jää päälle, niin tuo on ollut sellainen "helppo, aina mukana oleva" palkka. Että jos saisi sen käsivarren puremisen vaihdettua patukkaan, niin sitten muutkin voisi sitä palkata - kun sehän siis ei lähde painimaan oikein muiden kanssa kun minun.


Nojoo, otettiin vielä sitten kaksi vielä helpompaa piiloa, toinen auton taa ja toinen talon toiselle nurkalle, matkaa vain n.20m jos sitäkään, näillä Rico kyllä katsoi minua, että onko tää nyt välttämätöntä, mutta irtosi ilman että minun täytyi lähteä "tukemaan". Pitää Ricolle tehdä näitä helppoja piiloja paljon, jotta oppii irtoamaan muidenkin luo ( .. niin ja siis kun Ricoa ei muut ihmisetkään oikeen kiinnosta niin se ei tunne polttavaa tarvetta mennä etsimäänkään niitä :D ) .

Loppuun vielä kuvia sankereista viikonlopun aikaan:



Mutta näihin tunnelmiin on hyvä päättää tämä viikonloppu, hyvä mieli omistajalla ja koirattiin tuntusivat olevan melko reporankoja : )

--

Ainiin pennusta viralliset 5½kk kuva (c) Erja E.-12

Ei kommentteja: