Aloitetaan hiihdosta, ollaan käyty Demin kanssa pari kertaa ihan kahdestaan ladulla, ja Demi toimii jo aika kiiitettävästi, liinat pysyy kireällä ja vauhtia on. Ainut pieni ongelma on edelleen, etten saa sitä pysähtymään kun seinään - vaatii aika järeän pysäytys kehotuksen :D
Sitten ollaan pari kerttaa käyty Erjan kanssa porukassa hiihtämässä, sellaista 5km pituista metsäautotie pätkää. D on yllättänyt toimimalla hienosti näissäkin tilanteissa, minkä nyt SUUREN kilpailuvietin takia takana menemisestä ei meinaa tulla mitään kun miun elopaino ei meinaa riittää sen hidastamiseen silloin kun ei käsky mene läpi :D Pari kertaa olen oman äärettömän huonon tasapainon takia lervassu kun D kiihyyttellee :D Uskon kyllä, jotta jos itse oppisin vielä hiihtämään, voisi Demistä olla ihan kilpailemaan asti ( taas se nähtiin, mitään en koirien kanssa harrasta harrastamisen ilosta vaan aina pitäisi päästä kilpailemaan :D ). Armaalla on reissuissa ollut reppuselässä kun vetohommiin se ei oikein syty talvella, niin saa sekin jotain työtä tehdä, eikä vaan hengaile :D
Agilityssä käytiin toissa viikolla (20.03) , Demillä rimat pysy taas ihan ok, ja kontaktit otti hienosti (pysäytin). Keppejä pitäs saada jalostettua toiselta puoleltakin ohjattaviks, nyt jo todella hyvät toiselta puolen, mutta toiselta puolen ohjattuna hirttää Demillä kiinni. Kerran sain onnistuu, ja siihen jäi yrityksetkin , tyydyin ohjaamaan keppejen oikeelta puolen ja näin ollen Demi joutui tekemään turhan lenkin hypyn jälkeen - oletti matkan jatkuvan oikeaan (osaksi syystä, etten tajunnut ohjata toisella kädellä, että koiralla olisi edes mahdollisuus tajuta että suunta jatkuu vasempaan eikä oikeaan). Tuota pitää harjotella, et vaikka ohjaankin koiran oikeelta puolen, voi seuraavaksi suunta olla 90 astetta vasempaan :).
Myös Rico kävi radalla, sille sain tosi kivan ohjaus harjotuksen parissa kohtaa! Meillä vaan alkaa olla pieni ongelma....Rico tykkää liikaa aksata, se haukkuu hallin ovella jo ja hyvin paljon suorittaessakin :D En siedä sakemannin piippausta - jota D tekee lähdössä, mutta ei tuo louskutuskaan hermoa hivele :D
Ricon kanssa meno on vielä lähinnä hauskan pitoa, joten siis teknisesti vielä hyvin kehnoa ja hajanaista, mutta itse olen tyytyväinen miten pentu seuraa ohjeita ja tekee innolla. :)
Armas sai olla kotona.
Sitten tokoiltu ollaan aina ohimennen, Demillä kaikki alo liikkeet hyppyä vaille hallussa, ainut että se huutaa aika paljon suorittaesa :/ Noh eikun peltorit korviin ja kokeeseen :D ainiin ensin pitää tuo hyppy opettaa , sitten vasta.
Ricolle olen sivua, pientä seuruuta, luoksetuloa eteen sekä maahan menoa ottanut. Paljon tarvitsee käsimerkkejä avuksi sivulle tuloon sekä maahan menoon, mutta eteen tulo on HIENO!
Maanantaina 25.03 tein jotain hurjan rohkeaa, uskaltauduin Ricon kanssa treenaamaan kaverin ja sen Zin pyrrin kanssa. Tähän asti en vaan ole uskaltanut treenata koiraseurassa, itelle jotenkin todella iso kynnys, jos se ei kykenekkään toimimaan häiriössä ja turhaudun ite -> koira turhautuu, eikä kykene sitä vähää toimimaan , kun on kauhuissaan miks mamma on noin kauhuissaan :D
Voitin pelkoni ja mentiin treenaa, ja kyllä kannatti!!!
Otettiin ihan alkuun vaan kontaktia, ja sitä hakikin oikein mallikkaasti, sitten sivua ja pientä seuruuta tiheällä palkalla, kivasti malttoi, vaikka hiukan koirakaveri kentän toisella laidalla olisikin vetänyt puoleensa. Kerran R olisi kesken seuruun karannut Z luo, juoksi jo jokusen kymmenen mertiä, MUTTA pysähtyi ennen Z:tä ja palasi luokseni tekemään töitä, JES!!!! Sitten Pilvi kysyi otetaanko paikkamakuu, hetken asiaa pohdin (R ei koskaan ole tehnyt paikka makuuta, mutta kerta se olisi ensimmäinenkin) , ja myönnyin.
Maassa kestäminen sivulla oli vähän vaikea, siihen vaati muutaman uusinta yrityksen, jotta pysyi maassa ilman nousua heti istumaan. Paikalleen jäi tosi hyvin, ongelma oli se että minun vieressä pitää maassa olla. Palkkasin muutaman kerran ja juuri kerkisin Pilville sanoa, että seuraavasta vapautan, no R ei sitä kestänyt, ja nousi. Ja siitä paikkaus ei sitten ihan enää onnistunutkaan. Pilvi vapautti Z ja R karkasi siinä samassa ja hetken olin vaipua epätoivoon, mutta sain kasattua itseni, enkä vetänyt asiasta liian suurta paniikkia.
Hetken koirien rällättyä sain R takaisin ja hetken palauttelu kuulolle, ja uusi yritys. Palkkasin tiuhaan, mutta sain vapautettua sen maasta pallolla - joten sitten saatiin ihan onnistunut lopetus reenille, ilman että pentu nousi taikka karkasi koirakaverin tykö. :)
Lopuksi koirat saivat telkuta yhdessä.
Loppu viikon kuulumiset sitten omana postauksenaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti