PEKOmaanantai

Siinä videoa vähän Riksun treeneistä! :)

Itse pitäisi luottaa enemmän toisaalta siihen, että koira on haravoinut alueen, eikä jäädä himmailemaan ja turhauttaa koiraa, sillä etten itse ole varma onko kaikki varmasti katsottu - mutta taas toisaalta pitäisiä varmistaa, että koira käy läpi huolellisesti kaikkipaikat vaikka olisikin saanut jo hajun .

Tuossa missä ilmaisee seinää, haju tulee seinän takaa, jossa oli ikkunalla oleva ukko piilossa, joten ei enää saanut hajua huoneessa olevasta ukosta, kun oli jo "päättänyt" löytää toisen hajun alkulähteen.

Tyhjät huoneet kävi kyllä hienosti läpi, ja teki kokoajan töitä - huima edistys toissakertaiseen milloin koira pyöri lähinnä minun ympärillä ja antoi ymmärtää, ettei tässä ole mitään järkeä. Nopeasti se sitten oivalti kupletin juonen .

Mulla on kamala ilmaisu kriisi, en osaa päättää opettasinko haukulle vai rullalle, kun Rico huonosti kantelee mitään (paitsi puista noutokapulaa ja ideaalisiderullaa- ne on ihan parhaita), mutta toisaalta, en tiiä haluanko toista loiskuttavaa koiraa , kun Demi tarjoaa kyllä haukkua muidenkin tehtävien saralla :D

Teini esiintyy.

Tiistaina Noora ja Nemo tuli meille ja käytiin hyvin sateisessa säässä mätsäreissä mustin ja mirrin edustalla. Nemo oli turisti ja minulta meni vain R kehään.

Paikan päälle tullessamme Rico tuppasi vähän puhahtelemaan joka suuntaan ja korvat oli koristeena. Pian Rico kuitenkin joutui unohtamaan uhoilunsa, sillä seurueeseemme kuului 3 alle kouluikäistä lasta, joista kaksi kynnelle kykenevää oli varsin kiinnostuneita nuoresta miehestä ja pian jo olivatkin halailemassa ja kyöhnääntymässä, onneksi Rico on hyvin lapsiystävällinen - ainut vain että ei oikein ymmärrä voimiaan ja tämän seurauksena saattaa vahingossa tuupata lapsen nurin vaikka tarkoittaisi vain hyvää. Hienosti Rico kyllä antoi itseään väännellä ja käännellä, eikä edes tuuppinut lapsia nurin.

Kehässä käyttäytyi ihan hienosti - minkä nyt käteen haukkasi pari kertaa juoksuosuuksilla, selvää kokeilua siis ilmoilla. Seisoessa Ricolla jää hirmu herkkään etujalat milloin mihinkin suuntaan ja niihin tuomari kehotti kiinnittämään huomiota. Rico seisoi taas kub tatti ja antoi tuomarin kopeloida kaikessa rauhassa. Ricon esiintyminen toi meille punaisen nauhan.

Punaisten kehässä taso oli melko kova, kaikki koirat esiintyivät mielestäni hyvin - sääolosuhteet huomioiden. Tuomari pyysi vielä esittämään edestakaisin liikkeet, ja tämän jälkeen alkoi sijoittaa koiria, hyvin pian huomasin, että kehässä oli enää vain Rico ja setteri Lumikki! Tuomari kävi vuorollaan koirien luona ja palasi taas kehä sihteerin luo, ja taas välillä kävi koiria katsomassa ja palasi keskelle kehää tuskastelemaan. Vaikea päätös tuntui olevan, ja lopulta meidät sijoitettiin toiseksi! Lumikki esiintyi erittäin kauniisti , mutta tuomari sanoi, että Ricon esiintymisessä oli sellaista "hölmöyttä", että hän piti siitä todella. Kuulema koiran pitää nauttia - ja sitä Rico kyllä teki - pitämällä omaa kivaa ja syömällä minut :D  R<3

Palkinnoksi tuli ruusuke, pokaali, koirannameja, rouhetikkuja , pieni kokeilupussukka RC:n jack russel ruokaa sekä luu. :)

Noora kun heitti minut kotiin päätettiin ottaa vielä posekuvat koirista , ja siinä ohella R ja N intoutuivatkin rallaamaan. Kyllä mie jaksan ihmetellä tuota miten tuo Nemo fanittaa Ricoa! Etotirriäinen ja painattaa Ricon perässä menemään kun isompikin peto! :o

Pari kertaahan tuo alle jäi, mutta samoilla vauheilla kyllä nousi ylöskin ja jatkoi matkaa :D

Kuvat tulee jälkitoimituksena.

Viikonloppua

Tää viikonloppu oli taas omaa luokkaansa - perjantaina oli emännällä kampaaja ja kotia piti vähän siivoilla ennenkun päästii lähtee maalle ja lauantaina oli avon kummitytön ristiäiset, joten hurjasti ei ulkoilemaan päästy porukassa maalaismaisemissa (tai no koirat pääs kyllä lenkkeilemään ihan omiksi tarpeiksi appivanhempien kanssa, jotka vahtivat rakkiloita meidän hurvitellessa). 


Sunnuntaina sitten puolestaan oltiin koko päivä pihalla - mie fiksasin auton konttia ym. Sitten otettiin molemmille sakemanneille muutama haku. 

Alotin Ricosta, ja palkkana rasiassa raakaajauhenlihaa.
Ukko lähti nenän eestä ja piiloutui kauvempana (n.100m) olleen kallion taakse, Rico lähti ihan hyvin, mutta matka oli vähän turhan pitkä ja sen lisäksi Armas ja Demi rupesi huutamaan autossa kurkkusuorana, niin Rico hetken empi, että lähteekö takaisin pihaan kavereiden tykö vai jatkaako ukon etsimistä - noh jatkoihan se! :) Siitäpä ei sitten pitkään nokka tuhissut kun ukko oli jo löytynyt. 

Sitten toinen oli n. 50m päässä kaatuneen puun juurakon takana, tälle lähti myös oikein hienosti ja ukko löytyi. 

Sitten otettiin yksi vielä heinäpeltoon, jossa oli paikoitellen toista metriä korkeaa koiranputkea, tämäkin tehtiin silleen jotta ukko lähti Ricon nenän edestä "polkua" (n. mertin leveä kaistale pellon poikki josta on nurmiajettu) pitkin, sitten poikkesi heinikön sekaan heittäytyen selälleen sinne. Rico lähti hurjaa kyytiä ja menikin eka aaaiivaan liian pitkälle polkua, kunnes teki ite stopin ja palasi puolee matkaan, josta säntäsi heinikkoon ja hävisi näkyvistä, mutta kehuista päätellen löysi ukon aikasta suorilta sitten.

Sitten oli Demin vuoro - Demiltä vaadittiin ilmaisuna haukku ja palkkana pallo. Demi oli revetä liitoksistaan kun huomasi mitä lähdetään tekemään. 

Eka ukko oli kiviraunioissa pienellä metsäkaistaleella, hienosti haravoi alueen ja ilmaisi ukon itsenäisesti. Seuraavassa lähetyksessä tapahtu tosi iso kämmi - laskin Demin kesken ukon piiloon menon irti, kun joku ampiaisen kaltanen otus tuli pörräämään miun ympärille ja miulla hiukan leikkas kiinni ja näin ollen siinä sitten tuli Demille aivan turha lähetys - ja ite juoksin ötökkää karkuun niin Demi ei saanut edes palkkaa siitä sitten. : ( Uusinta yritys, ja sitten tulikin hieno suoritus omatoimisella ilmaisulla. 

Viimeinen sitten otettiin samaan peltoon mihin Riconkin viimeinen, lähti todella kivasti ja innokkaasti ja löytikin ukon sen siljantien - osakseen siitä johtuen, että Demi loikkasi ukon mahan päälle, mutta ilmaisu oli TODELLA TODELLA TODELLA huono, yksinkertaisesti koira oli vaan niin väsynyt, ettei siltä enää irronnut kun epämääräisiä kiljahduksia, ja minä olen maalimiehelle sanonut, että palkka ei tule ennen kunnon ilmaisua -vaikka tässä tilanteessa olisi pitänyt lukea koiraa enemmän ja palkata tilanteeseen sopivaan ilmaisuun. Onneksi kuitenkin sai koiraa hetsattua sen verran, että lopulta sieltä pari kunnon haukahdusta tuli, ja Demi sai palkkansa. Kuuma sää ja aamun riehuminen veti vissinkin mehut tuostakin aadeehoodeesta. 

Sittenpä olikin aika raatoa koiraa! Armas keksi päivällä, jotta autossa on ovet auki, joten veti lonkkaa joko takapenkillä taikka apukuskin jalkotilassa. :)

Ainiin olihan lauantailta pari kuvaa myös Arpusta:

Palloa oisi pitänyt pienelle miehelle heittää, hän on sitä mieltä, jotta koipi on jo ihan hyvä - minkä nyt ulahtelee aina kun tökkää kinttunsa jonnekin - mutta muuten haluaisi kokoajan olla muiden mukana kaahaamassa. 

--

Tänään 9.6 ensimmäinen Demin pennuista aloitti kisauransa, Ajattara "Mora" muutamaa päivää vaille 11kk, kävi tokokisoissa saaden ykköstuloksen 170 pisteellä! Onnea Tanja ja Mora!

Tuomari: Marko Puranen

Luoksepäästyvyys 10

Paikkamakuu 8

Seuraaminen hihnassa 10

Irtiseuraaminen 10

Liikkeestä maahan 9,5

Luoksetulo 9

Liikkeestä seisominen 10

Hyppy 0

Kokonaisvaikutus 10

Tekevälle sattuu

Lauantaisen konekarhutestin aikana Armaan tassusta alkoi vuotamaan verta, oletin jotta kynnen juuresta iho repesi, joten tilanteeseen en sen kummemmin paneutunut, mutta jo sunnuntaina mietin, että jopas se nyt on kipeä kun ontuu todella pahasti ja puhdistaessa tarjosi hammasta, vielä jäin kynttä seurailemaan ja putsailemaan, mutta maanantaina kun töistä tulin Armas ontui edelleen hyvin reilulla kädellä - eikun ell soittamaan , aikaa en enää sille iltaa saanut mutta tiistai iltapäivälle kyllä.

Tiistai aamuna katsoin kuinka Armas liikkui jo paremmin ja varvas päältä päin näytti ihan hyvältä, vaikkakin turvonnut oli. Mentiin kyllä sitten vielä varmistukseksi tohtorille - ja se oli todella fiksu veto!

Lääkärin katsoessa jalkaa, Armas huusi kuin viimeistä päivää ja oli sen tuntuinen, että olisi saattanut täti olla nenää lyhyempi jos olisi vielä lähelle tullut. Päädyttiin siihen ettei jalkaa enää katsottaisi kun on tolpillaan - selvästi siellä oli jotain vialla, vaan lekuri tökkäsi Arpun kanttuvei. 

Ensin varmistettiin, ettei varvas ole murtunut - no Joo olihan se tietysti. Kynsi oli myös niin vaurioitunut että se piti poistaa. Murtunut varmas tuettiin terveeseen varpaaseen ja mukaan sain myös lastan. nyt olisi erityisen tärkeää, että murtuma pääsisi luutumaan- muuten edessä on leikkaus, jossa irtopala poistettaisiin. 3-4vkon päästä pitää käydä kontrolli kuvissa ja sitten näkee saako terveen paperit ja päästään taas agilityn pariin vai joudutaanko varvasta operoida.

Armas sai 10pv antibiootit sekä kipulääkkeet.

Keskiviikko aamuna oli ensimmäinen jalan hoitokerta, Armas oli jo yöllä useammman kerran herättänyt kun jalka vissiin vihotteli, joten aamulla käärettä purkaessa huuto oli sydäntä riipivää :'(

Varvas oli aika turvoksissa ja näyttihän verestävä kynnen ydinkin aika karulta, ohje oli että varmasta pitää suihkuttaa päivittäin , joten tein työtä käskettyä. Sitten oli vuorossa varpaan tukeminen toiseen varpaaseen. Voi hyvä luoja, että meinasi mennä hermo kun en meinannut millään saada pakettia järkevästi laitettua - Armaskin muisti välillä ulahdellen kertoa, että vähän hellänä on. No lopulta siitä sitten jonkinmoinen paketti tuli aikaiseksi.

Ohjeeksi saatiin käyttää kauluria - mutta en usko hetkeäkään Armaan repivän ideaalisidettä irti - sen verran kovasti se huusi sitä irrottaessa! Tietysti lastan kansaa täytyy kauluria pitää, kun tarkoitus olisi saada lasta siten, että "varpaan päät" näkyy - kynsi saisi happea ja uusiutuisi paremmin ja vahvemmaksi.

Keskiviikko iltana oli sitten lastan laiton paikka kun varvas ei enää solkenaan vuotanut, joo-o, olihan se oma soppasa, mut kyllä siitä lopulta ihan sievä paketti tuli :D Sitten koiralle kauluri päähän ja mökkiin siksi aikaa kun kaupassa käytiin. Kotiin tullessa meitä odotti hysteerinen koira, joka oli repinyt kaulurin irti - purrut sen reijille, sekä lasta sojotti minne sattuu! Armas ei tosiaan sietänyt kauluria.

Sama toistui torstaina - sillä erotuksella ettei ollut hyvin sitkeistä yrityksistä huolimatta saanut kauluria irti - MUTTA kailuri oli sieltä täältä nyt jo halkikin. Yritystä on ollu.  Päivällä sitten hain siskolta häkin lainaa, hänellä kun löyty F:n sairashäkki (doggikokoa) ylimääräisenä. Tähän Armas jäi sitten iltapäiväksi kun mie menin takas töihin - sen jälkeen Armas ei enää seonnut kaulurista, varmaan kun häkki on niin iso, ettei kauluri kopsahtele seiniin niin Armas ei saa raivaria. :)

Torstaina kun mie lähin sakemannejen kaa aksatreeneihin (joista oma postaus) pääsi Armas avon mukaan mattopyykille ja arskaa ottamaan mattolaiturille :) Sukka vain piti laittaa lastan päälle jottei varvas mene likaiseksi. To-pe yön Armas nukkui rauhassa - jopa tötterö oli päässä! JES, sietäisikö tuo tuota pikkuhiljaa!

Ehkä Rico sittenkin on pelastuskoira ainesta?

Maanantaina oltiin PEKOtreeneissä parin vko tauvon jälkeen, odotukset ei ollu kovin korkealla, kun Rico ei oo oikein näyttänyt noita älykkyyden merkkejä tän lajin suhteen, mutta pitäähän jokaisella olla joku oma harrastus :)

Oltiin suhmuran vanhan koulun kellarissa, siellä oli erinäisiä hajuja, mitkä mahdollisesti vaikeutti koiran työskentelyä.

Palkkana oli tällä kertaa naudanmahaa - joka selvästi oli pienen miehen mieleen! Ukot kun lähtivät piiloon, Rico jäi huutamaan niiden perään - siis mitä? Ei tähän asti ole oikein ollut kiinnostunut ihmisistä saati palkasta, niin nyt se huuti perään! Vaadin kontaktin sitten lähetys "hae"käskyllä - ja sit muuten mentiin, meinasi tulla emännälle kiire kun ukko meni portaat alas parilla loikalla ja hävisi nurkan taa! Siinä vaiheessa kun minä sain luuni kellarin portaiden päähän Rico oli jo täyttä häkää ensimmäisen ukon jäljellä, ja paikansikin sen vessaan, mutta sitten tuli pieni dilemma, R ei meinannut saada hahmotetuksi mistä haju tulee, tutki tilan ympäri ja sitten poikkesi ulos vessasta - oletin sen luovuttaneen, mutta ei, Rico kävi vaan tsekkaamassa tuliko haju seinän takaa :D Tulihan se, mutta vain viereisestä vessakopista, ei suinkaan koko seinän takaa.  Hienosti kuitenkin palasi vessakopin pariin, eikä lähtenyt tötöilemään käytävää sen pidemmälle. Hetkeä myöhemmin nenä löysikin vessan oven väliin ja eka ukko löytyi! 

Sitten rauhotin, ja uusi "hae" käsky ja taas herra suunnisti suoraan huoneeseen mistä seuraava ukko löytyi. Tämän kanssa Rico hieman ihmetteli, kun ukko oli seinän ja kaapin oven välissä, joten haju nousi ylöspäin. Nenä pystyssä Rico huonetta kiersi ja saikin sitten hienosti paikannettua seinustan jolla ukko oli ja sieltähän se sitten löytyi :)

Siitä sitten taas rauhoitus ja "hae" käsky, ja sitten taas mentiin, Rico päätyi isoon avaraan tilaan jonka toisessa nurkassa oli pari puutavara kasaa, olin pyörtyä järkytyksestä kun R kävi tsekkaamassa kasojen takaa olisiko siellä ketään, sitten kiersi huoneen pari kertaa nenä pystyssä ja eteni. Sitten taisi tulla suljettu ovi,  joka minun piti avata sille. Ovien kohdalla toimin siten, että Ricon pitää jollain tavalla merkata ovi, että se aukeaa, että ihan valmiiksi niitä en availe, tällä hetkellä riittää ihan vain katse tai nenän kosketus mihin vain ovea, siitä isot kehut ja ovi auki. :)

Viimeinen ukko oli pannuhuoneen kaltaisessa tilassa jossa oli iso masiina joka haisi öljyltä . Ukko oli huoneen täyttävän masiinan takana peränurkassa, koska tämäkin tila oli pimeä, vaati ukon löytäminen sen, että koira menisi todella lähelle ukkoa, 2 krt rico  kävi aivan vieressä mutta palasi takaisin huoneen etuosaan. Sitten ukko kuitenkin sieltä löytyi ja Rico sai palkkansa :)

Oikein kiva oli kun koira oli noin taitava  :)

Samaisella reissulla D pääsi pellolle hiukan juoksemaan Tanen ja Edi kääkän kanssa, yritti Ediä haastaa leikkimään- mikähän tuolle on tullu, ei mikään leikkiä tyyppi oo koskaan ollu, mukana kyl tulee muttei leiki kun omien kanssa.

Aksa torstai ja konekarhutesti.

Lyhykäisyydessään rata tuntui varsin simppeliltä vedokselta, mutta kyllä sinne omat ansakohtansa mahtui, 5. putkella oli mahdoton ennättää puomille ennen koiraa, joten yläs meno kontaktit oli todella vaikea saada ottamaan yhtään jos vauhtia oli koiralla enenpi.  7 hypyn jälkeinen kauvempaan putken suuhun vienti ei tuottanut ongelmia, jostain syystä miun koirat ohjaantuu kyllä putkille tosi hyvin, vaikka muualla puutteita olisikin. 

Käytin kaikki koirat radalla -D medi hypyillä. Armas suoritti täysillä , eikä mitään tietoa lähtövaikeuksista - joskus mulla ei usko riitä tuohon elukkaan... Demi räiski rimoja, mutta ihan ok teki ja ohjaantui ihan kivasti, joskin 6.puomin ylösmeno kontaktit kus ja kunnolla.

Pitkästä aikaa otin myös Ricon tekemään ratareeniä. Hitto. Sehän osas vieläkin :D En kyllä tiiä miten saan sen oppii hyppäämään mitään rimoja, se alkaa olla kohta ajankohtainen ongelma ;D

Treenin jälkeen taas yhteislenkki Erjan & kääkkien kanssa. :)

Perjantai vaan hengailtiin, mutta lauantaina suuntasimme kohti Varkautta ja konekarhutestiä, jonne olin koko trion ilmoittanut! Erja oli ilmoittanut Tanen ja Hilman, joten mentiin sitten samalla autolla, säästyipähän molemmilta bensakuluja.

Testin aloitti Demin, josta olin varma että se suojelee minua aivan varmasti - ja katinkontit. 

Sitten oli Rico, jonka arvioin olevan vielä aivan liian nuori ja pehmeä uskaltaakseen mennä minun ja karhun väliin - kappas taas väärin. 

Ja viimeisenä Armas, jonka uskoin puolestani räkyttävän kuin viimeistä päivää - ja sitä se kyllä teki :D Tiesin, että pakenee varmasti, ei jää minun ja uhan väliin, mutta en uskonut kantin kestävän nousta pedon perään. No joo, osaksi oikein, osaksi väärin, pakeni mutta nousi saman tien sitten kun uhka vetäytyi.  

Kokonaisuudessaan kaikki koirat toimivat järkevästi, kukaan ei mennyt liian iholle petoa, eikä jäänyt hätyyttelemään karhua vaan perääntyi siinä vaiheessa kun uhka perääntyi piiloon. Olen paljon lukenut, että pelkkä ulosteen haistelu saisi voimakkaan reaktion aikaan koirissa, sitä en suoraan kyllä yhdelläkään omista havainnut, kaikille uloste piti näyttää kädestä pitäen.

Suosittelen kyllä kaikille tätä testiä, todella antoisaa nähdä ja seurata noinkin erityyppisten koirien toiminta. Itselleni yllättävintä oli miten se kotioloissa nössöin, pistääkin itsensä emännän takia likoon kympillä - vaikka olisi ollut mahdollista lähteä litomaan, kun taas koira joka puolustaa emäntää ihmisuhalta aivan täpöllä ottaa ritolat pedon kohdatessa!

Testin jälkeen käytiin äitini luona uittamassa piskejä rantsussa. Ricokin oppi näkyy viimeviikonloppuna uimaan kun nyt paineli suoraan veteen pallon perässä JES! :) Armaskin ui todella innoissaan, menihän siihen 5v. mutta nyt voin sanoa että se oikeasti nauttii uimisesta. 

Illalla oli melekosen tän näköstä sakkia: