Vaikein luovutus takana.. En osaa sanoiksi pukea tätä tunnetta.. Tuo pieni, 200g mötikkä, jonka ympärillä elämäni pyöri ensimmäiset 2vkoa melkeinpä kellon ympäri, lähti maailmalle. Se oli niin tajuttoman pieni, niin pieni ettei se puolta kämmentä vienyt. En uskonut että siitä eläjä tulisi. Mutta niin se vaan päivä päivältä vahvistu ja parin viikon ikäisenä uskalsin perheelle luvata pennun. On varmasti sanomatta selvää että kyynel sitä silmäkulmaan tuli kun tätä kirjottaa ja miettii miten kova huoli pienestä oli, ekat pari viikkoa joka kerta kotiin mennessä pelotti, että entäs se ei ookkaan jaksanut enää tätä päivää? Entäs jos Demi on tallannut sen päälle? Entäs jos...?
Tällänen siitä sitten tuli! Elämän iloa pursuava pikkudiiva, joka ei antanut sisarusten kurmuuttaa itseään yhtään enenpää, laittoi hanttiin ihan kuin kuka tahansa muu pentueesta. Onneksi tämä pikkuprinsessa sai arvoisensa hoviväen, perheen ainuana prinsessana :)
♥ Nähdään pian pentu ♥
Näihin aatoksiin, näihin tunnelmiin, mie lähden ettii nessupakettia!
3 kommenttia:
Voiiii <3 Hyvin voi samaistua tilanteeseen, mutta hyvä että tytölle löytyi hyvä perhe :)
Vooii <3 :)))
Voiiii <3 Hyvin voi samaistua tilanteeseen, mutta hyvä että tytölle löytyi hyvä perhe :)
Lähetä kommentti