Ei pirulainen sitä piippuksen määrää! En uskonutkaan että Demi osaisi olla niin raivostuttava! Se ei tuon taivaallista välitänyt muista koirista, mutta se piippus! LOPUTON piippaus. ARGHH! Jooo-o. Siis melkein mielummin olisin muille koirille purraamista kuunnellut kun tuota piippausta!
Noh asiaan. Ensimmäisenä meillä oli pieni pätkä seuraamista, lähtö perusasennosta ja liike seis perusasentoon, ja loppuun palkkaus - VAIN äänellä.
Seuraamisessa Demi oli ihan kujalla, en kerinnyt valmistella sitä yhtään työtekoon, kun ensimmäisiä tekijöitä oltiin, niin jotenkin sitten kuvittelin kyllähän se nyt tajuaa, että töitä tehdään - juu kyllähän se mukana oli mutta mielenkiinto oli kaikkialla muualla :D Noh treenien ohjaaja sitten pyysi tekemään uusiksi, ja koira oli huomattavasti paremmin mukana, palkkausta ei kyllä vain äänellä ottanut kovin todesta, vaan lähti haahuilemaan. Kyllä se normaalisti reagoi myös äänellä palkkaukseen aika innokkaasti, mutta nyt oli niin uusi tilanne että ei oikein toivotulla tavalla ottanut vastaan kehuja.
Toisella kierroksella oli sitten lelupalkka, ja kerkisin vuoroa odotellessa Demiä vähän valmistella tapahtumaan, joten se tiesi odottaa pallo palkkaa, ja tekikin paljon paljon paremmin, ohjaajakin sanoi että Demin olemuksesta huomasi, että sen mielestä on kannattavaa tehdä töitä, että saa pallon. :)
Loppuun sitten oli muovitötskän koskettamista - ja palkkausta siitä. Tää oli aika samaa mitä tehtiin myös tapakurssilla, ja sitten kun Demi äkkäsi että nyt ei tarvitse tuijottaa mammaa, niin hyvin kävi koskemassa kartiota. Kauvimmiltaan lähetin sen parin metrin päästä koskettamaan kartiota ja hyvin meni. :)
Eli ihan kivasti teki, mutta se piippaus, ilman sitä olisin ollut tosi tyytyväinen neitikoiraan. Toivottavasti säät lauhtus niin päästäs normaaliin ulkoilu rytmiin, ja näin saatas sitten treeneistä tulevaisuudessa kaikki irti, eikä menisi Demillä piippaamiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti