maanantai 20. helmikuuta 2012
Kuvaisaa.
Nuo on viikonlopulta kun käytiin Noljakassa jäällä vähän ulkoilee, aika vähäseks se kirjaimellisesti jäi kun Armas jääty, niin näin parhaaks lähtä kotia.Positiivista oli että jäällä oli paljon koiria, ja Demi ei välittänyt niistä! Jes. Ja yksi neropatti vielä laski jonkun ison karvaperkeleensä tutustumaan minun koiriin, vaikka huusin sille nimenomaan että miun koirat on vihasia (.. joita ne ei ole, Demi hiukan äkkipikainen vain, mutta en halua että irtokoirat tulee tervehtimään, jos en tiedä onko ne uroksia vai narttuja, ja jos ne ei oo omistajillaan hallussa). Noh Armas alotti rutinan, joten tiesin, aha se on uros, joten ei tarvinnut pelätä että se reijittää ittesä Demillä (..irto narttu vois reijittääkin jos Demille tulis uhoamaan).
Tänään sitten käytiin pyörälenkillä, ja Demi räyhäs 2/7 koirasta, ja yhdelle haukahti, muita vaan katsoi vähän jäykistellen mutta muuten anto olla! Niihin olin tosi tyytyväinen. Pitääkin rueta pitää vähän kalluppiva niin voi seurata mitenkä menee. :) Noista koirista kaikki muut näki n.5-10m säteellä joko siten että ne oli metsän/pihan tms. puolella, mutta nuo kaksi mitkä rähisi (joka sekin loppui 5-10sec. sisällä, että ei jää päälle) tuli jalkakäytävällä vastaan, jossa oli niin isot lumivallit ettei yhtään voinut antaa hihnaa, eikä myöskään tilaa, että väistäs kauvempaa, niin mentiin sitten max.1½m hajuraolla, joka oli Demille tänään liian vähän. Mutta tosiaan positiivista, että haukku ei jää nyt päälle enää, ja palaa samantien takaisin "töihin" eikä pälyile etsien seuraavaa uhria.
Vastaan tuli myös monen monta pyörää, jäkiskaukalo jossa vedeltiin vissiin ihan urakalla, kun sellanen metakka kuulu, sitten toisessa kaukalossa jäädytyskone, mentiin vierestä, vilkas vaan mutta ei välittänyt. Lukuisia ihmisiä tuli myös vastaan, vain yhtä tavoitteli, ja onnistui puikata hihasta ohimennen haistelemaan, muihin ei reaktiato (ja tuon ainukaisenkin olisin kyllä estänyt jos olisin äkännyt että ei menekkään suoraan ohi, koska ei antanut ennakko varoitusta kiinnostuksesta).
Että taas sai olla tyytyväinen ettei koira välitä tuon taivaallista äänistä sunmuista, että kaipa siihen on sitten hyvä lohduttautua silloin kun se haukku vastaantuleville koirille, että muu korjaa sitten tuon puutteet. :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti